Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui hiljattain Vladivostokissa järjestetyssä talouskonferenssissa, hän pyrki antamaan vaikutelman, että Venäjän taloudella menee hyvin. ”Mitään kriittistä ei ole tapahtumassa”, hän vakuutti.
Näin siitä huolimatta, että Ukrainan iskut öljynjalostamoihin ovat rajoittaneet polttoaineen saatavuutta Venäjän huoltoasemilla ja iskut Wildberriesin kaltaisten yritysten varastoihin ovat vaikeuttaneet verkkokauppaostoksia kautta maan. Myös Venäjän valtiontalous on vaikeuksissa:
– Julkisen talouden tilanne heikkenee nopeasti, kun sodan kustannukset jatkavat voimakasta kasvuaan” Venäjän sotatalouteen erikoistunut saksalainen taloustieteilijä Janis Kluge kommentoi Euobserverin mukaan.
Kluge on käynyt läpi Venäjän valtiovarainministeriön uusimpia tietoja. Niiden mukaan maan sotamenot ovat kasvaneet tänä vuonna huomattavasti. Vuoden 2026 alkupuoliskolla Venäjä käytti asevoimiin, ja siten Ukrainan sotaan, yhteensä 10,7 biljoonaa ruplaa eli noin 110 miljardia euroa. Sotilasmenot kasvoivat siis 30 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta ajanjaksosta.
Kluge sisällytti summaan sekä julkiset että salaiset puolustusmenot. Hänen mukaansa 85 prosenttia Venäjän valtion salaisista menoista kohdistuu asevoimiin.
– Yli puolet kaikista valtion veroina ja muina tuloina keräämistä ruplista on mennyt sotaan, hän tiivistää.
– Jos sotamenot jatkavat kasvuaan tätä vauhtia, ne ylittävät joulukuuhun mennessä yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteesta. Se olisi uusi ennätys Venäjän Neuvostoliiton jälkeisessä historiassa.
Samanaikaisesti tulot ovat vähentyneet öljyn ja maakaasun myyntitulojen laskettua.
– Venäjän budjettitietojen mukaan alijäämä oli heinäkuun loppuun mennessä noussut 2,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta, siis lähes kaksinkertaiseksi alkuperäiseen koko vuoden tavoitteeseen nähden, Kluge sanoo.
– Venäjän valtiovarainministeriön on turvauduttava uuteen velkaan pääasiallisena rahoituslähteenään. Kotimaisesta lainanotosta on kuitenkin tullut Moskovalle poikkeuksellisen kallista.
Venäjä suunnitteli alun perin, että maan tämän vuoden sotilasmenot jäisivät kokonaisuudessaan pienemmiksi kuin viime vuonna.