Virkamiesten velvollisuus on avata suunsa, jos hallitus ja ministerit ovat vaarassa tehdä huonoja päätöksiä.
Ulkoministeriön virkamiesten julkisuuteen tulleen kirjeen repostelu on paljastanut, kuinka vaikeaa erityisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille on arvioida Israelin toimintaa.
Essayahin presidenttitentit ovat surullista katsottavaa. Kaikesta muusta Essayah pystyy puhumaan harkitusti ja asiantuntevasti, mutta Israelin kohdalla valot sammuvat.
”Ei pidä syyllistää sitä osapuolta, joka on joutunut terroriteon uhriksi”, Essayah väisti kysymyksen Israelin Gazaan tehdyistä iskuista.
Essayahin vastaus Yleisradion tentissä kuvaa hyvin tilannetta, miksi Lähi-itä elää koston kierteessä. Jokainen osapuoli pystyy näyttämään toisen syylliseksi ja oikeuttamaan oman vastaiskunsa.
Ulkoministeriön virkakunnan sisäistä kirjettä Essayah piti politikointina.
”Tervetuloa politiikkaan, kun haluatte tehdä politiikkaa. Muuten toivotan menestystä virkauralla ja lojaalisuutta kulloisellekin hallitukselle”, Essayah ripitti.
Ministerin tyyli hämmästytti. Esimerkiksi Alexander Stubb (kok.), Jussi Halla-aho (ps.) tai Olli Rehn (kesk.) olisi revitty kappaleiksi, jos he olisivat pilkanneet yhtä alentavasti virkamiehiä.
UM:n sisäisen kirjeen on arveltu horjuttaneen ulkopoliittisen johdon uskottavuutta. Jos väite on totta, samaan syntiin on syyllistynyt Essayah jo vuosia.
Essayah on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen. Hän ei kuitenkaan kannata Suomen virallista Lähi-idän politiikkaa.
Suomi tukee alueelle kahden valtion mallia. Gazan kriisin aikana tämän on toistanut presidentti Sauli Niinistö ja moni presidenttiehdokas. Essayah ilmoitti jo kymmenen vuotta sitten vastustavansa tätä.
Virkamiehillä on sananvapaus. Heidän velvollisuutensa on avata suunsa, jos he huomaavat asioiden olevan menossa pieleen. Se ei ole poliitikon vaan vastuullisen virkamiehen tapa toimia.
Virkamiehet toimivat vastuullisesti. Jos heidän mielestään Suomen uskottavuus ja toimintakyky ovat vaarantumassa, silloin asioiden tilaan on puututtava. Sisäinen kirje oli hyvä keino riippumatta siitä, ovatko kirjelmöijät oikeassa tai väärässä.
Arvostelijat ovat opastaneet virkamiehiä, että Suomi on demokratia, jossa päätöksiä tekevät hallitus ja eduskunta. Se on ollut maalin siirtämistä. Ei kai nyt ole kyse jostain virkamiesvallankumouksesta.
Kirjelmä ei ollut niin tavaton kuin on annettu ymmärtää. Esimerkiksi valtiovarainministeriön virkamiehet osallistuvat usein julkiseen keskusteluun tavalla, joka on helppo tulkita hallituksen ohjelman tai toiminnan arvosteluksi.
Toivottavasti suomalaisia varjellaan sellaiselta virkamiesmoraalilta, jota Sari Essayah kannattaa. Kumartelevat ja vaikenevat virkamiehet eivät kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan.
Essayahin käsitys virkamiesten lojaalisuudesta on sukua totalitaarisen valtion hallinnolle. Todellisuus hämärtyy, kun kaikki myötäilevät hallitsijaa.
