Viron puolustusministeriön apulaiskansliapäällikkönä vuosina 2015–2021 toiminut, nykyään itsenäisenä turvallisuusasiantuntijana vaikuttava Meelis Oidsalu ilmaisi Viron yleisradion ERR:in haastattelussa tyytymättömyytensä Naton Vilnan huippukokoukseen, jonka Ukraina-päätöksistä Verkkouutiset on kertonut tässä ja tässä.
Oidsalun mukaan Naton pääsihteeristö sai ”paniikkikohtauksen”.
– Koska juttu siitä, että Ukrainan paikka on Natossa, mutta virallista liittymisprosessia emme vielä aloita – näinhän sitä käytännössä sanottiin – tällainen juttu on liian härskiä tai ajattelematonta niin sanoitukseltaan kuin diplomaattisestikin.
”Huippukokous oli sellainen sotavässyköiden kahvittelu”
Oidsalu pitää mahdollisena, että pääsihteeri Jens Stoltenberg uskoi Ukrainan jäsenyyteen nihkeästi suhtautuvien Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa saatavan sopimus aikaiseksi. Lopulta Ukrainalle ei ollut tarjota muuta kuin jäsenyyteen valmistavan MAP-ohjelman jättäminen pois, kuten myös Suomen ja Ruotsin osalta tehtiin.
– Mutta ilmeisesti sitä [sopimusta] ei saatu ja mitään parempaa asiaa ei ollut sinne pistää kuin, että vaikka liittymisprosessia emme aloita, niin jätämme siitä yhden vaiheen pois, toteaa Oidsalu.
Strategian tutkimuksesta maisteriksi Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulusta (US Army War College) valmistunut Oidsalu pahoittelee olevansa ”sotabyrokraatti”, mutta hänen mielestään Vilnan-huippukokous oli ”sotavässyköiden kahvittelu”.
Kokouksessa muun muassa hyväksyttiin alueelliset puolustussuunnitelmat, ”jotka päätettiin jo vuosi sitten” eikä kyetty ottamaan selvää linjaa Ukraina-kysymyksissä, katsoo Oidsalu.
Hänen mukaansa Ukraina on pahasti pulassa. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin pettymyksen ja suuttumuksen ilmaisut ennen huippukokousta kertoivat Oidsalun mukaan tästä.
– Ukrainalla menee tällä hetkellä yleisesti ottaen huonosti ja minun mielestä tulisi puhua siitä eikä niinkään Naton Vilnan-huippukokouksesta. Nato ei ole ollut tässä sodassa merkittävä Ukrainan tukija, koska Nato on virallisesti koomassa, jottei [Vladimir] Putinille annettaisi mahdollisuutta väittää sotaa käytävän Naton kanssa.
”Syksyyn mennessä Euroopan ammusvarastot ovat tyhjät”
Oidsalu huomauttaa Euroopan ase- ja ammusvarastojen olevan vähäiset. Viron aloite miljoonan ammuksen antamisesta Ukrainalle ei edennyt, koska ammuksia ei Euroopassa ole.
– Se aloite käytännössä törmäsi siihen todellisuuteen, siihen lamaannukseen, joka Euroopan maissa vallitsee kaikenlaisen ammustuotannon ja asioiden tekemisin suhteen, sanoo Oidsalu ja jatkaa:
– Kokonaisuutena ottaen Ukraina on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että jos mitään laajoja läpimurtoja ei nyt rintamalla saavuteta, olemme syksyllä tilanteessa, jossa länsimailla ei ole enää suurta kykyä antaa ammuksia Ukrainalle.
Oidsalun mukaan edessä saattavat olla neuvottelut Venäjän kanssa, jos ”tuohon ajankohtaan mennessä ei ole vallattu alueita takaisin”.
– [J]a ehkä niissä neuvotteluissa aletaan puhua Ukrainan Nato-jäsenyystä jonain sellaisena, mitä Ukraina voisi saada vastineeksi, jos luopuu jostakin – omista alueistaan, tai [vallitsevan] tilanteen väliaikaisesta hyväksymisestä.
Oidsalu sanoo Nato-maiden puolustuskyvyn itse asiassa heikentyneen Venäjän suurhyökkäyksen myötä.
– Nato on varsinaisella taistelukentällä heikentynyt vuodessa, koska me olemme antaneet niin paljon ammuksia ja kalustoa pois, mutta sitä ei ole tuotettu lisää. Ja tällä hetkellä ei näytä siltä, että sitä haluttaisiin ylipäätään riittävässä määrin saada takaisin, koska ammusvarastot ovat erittäin tyhjiä, ehkä tyhjempiä kuin sanotaan.
”Onko tämä Nato vain jokin vakuutusyhtiö?”
Naton puolustusministerit päättivät vuonna 2006, että jäsenmaiden tulisi pitää puolustusmenonsa kahdessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Oidsalun mukaan tästä ei ole mieltä puhua kuin ”hyvän tahdon ilmaisuna”.
– Mikä tämä Nato oikein on? Onko tämä sitten jokin vakuutusyhtiö. Että katsotaan, kuinka vahingot sitten jaetaan, kun sota syttyy? pohtii Oidsalu ja jatkaa:
– Jos yksinkertaisesti katsomme ympäristömme asettamia vaatimuksia ja varsinaisia tekoja eli mitä maailman rikkaimpien kansojen blokki todella tekee tai jättää tekemättä maanpuolustuksen kehittämiseksi, herää varsin suuria kysymyksiä. Että mikä se suunta on, missä me oikein olemme?
Viron puolustusmenot on tarkoitus nostaa ensi vuonna kolmeen prosenttiin bkt:sta. Latvian ja Liettuan puolustusmenot ovat vastaavasti 2,2 ja 2,5 prosenttia bkt:sta. Oidsalun mukaan ei tämä riitä, vaan koko liittoumalla menotason tulisi olla kolme prosenttia ja Baltian mailla neljä prosenttia.
Sen sijaan Ruotsi hyväksyttiin jäseneksi 1,4 prosentin puolustusmeno-osuudella.
– Miksi emme asettaneet vaatimusta Ruotsille, että teillähän on rahaa – nostakaa puolustusmenot heti kahteen prosenttiin? Toisaalta vaadimme Ukrainalta käsittämättömyyksiä, mutta toisaalta resurssikysymyksissä, kaikkein oleellisimmassa, eksistentiaalisissa kysymyksissä, kun katsomme mantereemme tulevaisuutta lähivuosikymmeninä, harjoitetaan tällaista myhäilyä.
Oidsalun mielestä vallitsevassa tilanteessa virolaisten ei tule olla enempää huolissaan kuin viimeisen 30 vuoden aikana.
– Jos ihmiset todella tajuaisivat, mikä meidän turvallisuuden suorituskyky tällä hetkellä on, arvelen, että enemmistö ihmisistä olisi jo muuttanut täältä pois viimeisen 30 vuoden aikana.
