Pääministeri Viktor Orban on kakkonen ja Peter Magyar – vapaasti käännettynä Peter unkarilainen – on ykkönen. Magyarin Tisza-puolue on kuronut selvän kaulan valtapuolue Fidesziin ja pitänyt sen viime kesästä lähtien.
Tisza-puolue on ollut gallupeissa 5–10 prosenttiyksikköä Fidesziä edellä ja sen kannatus oli kevään kyselyssä 43 prosenttia. Fidesziä kannatti 35 prosenttia.
– Näyttää siltä, että he ovat hädissään ja alkaneet siksi tehdä lakiesityksiä, jotka eivät ennakoi hyvää ensi kevään parlamenttivaaleja ajatellen, professori Katalin Miklossy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo Verkkouutisille.
Hän viittaa niin sanottuun läpinäkyvyyslakiin, jonka Orbanin hallitus esitteli kesän kynnyksellä ja päätti sitten siirtää sen käsittelyn ensi syksylle.
Unkarin hallitus ei ole kertaakaan valtakaudellaan perääntynyt aloitteistaan. Syynä perääntymiseen oli ankara kritiikki sekä kotona että Euroopan unionissa.
Läpinäkyvyyslaki merkitsee toteutuessaan lähes varmaa kuoliniskua monelle kansalaisjärjestölle ja riippumattomalle medialle. Lakiesitys tuo ankaria sakkoja niille, jotka tekevät yhteistyötä tai saavat taloudellista tukea ulkomailta, myös EU:lta. Lain jälkeen Unkarin demokratian voisi pitkälti sanoa kuolleen.
Vuoden 2024 alussa toimintansa aloittanut valtiollinen suvereniteettia valvova viranomainen on tehnyt mustia listoja ulkomaisia yhteyksiä omaavista medioista ja järjestöistä. Hallinto katsoo näiden uhkaavan Unkarin suvereniteettia.
– Orban lupasi, että nämä niin sanotut [George] Soros-organisaatiot paljastetaan – järjestöt, jotka saavat tukea lännestä – ja ne ajetaan alas. Nyt he ehkä ajattelevat, että laki saattaisi herättää kovan vastareaktion ja hyödyttää oppositiota. Siksi he ovat päättäneet lykätä sen käsittelyn syksyyn, Budapestissa toimivaa Unkarin Eurooppa-yhteisö -kansalaisjärjestöä johtava Istvan Hegedus toteaa.
Hegedus oli aikoinaan perustamassa Fidesz-puoluetta yhdessä Orbanin kanssa. Hän uskoo hallituksen pelkäävän mielenosoituksia ja mahdollista väkivaltaa.
Hallitus voi hyödyntää poikkeustilaa
Pride-kulkue on kuulunut pitkään Budapestin kesään. Keväällä Orbanin hallitus päätti yllättäen kieltää sen niin kutsutun homopropagandalain varjolla. EU:ssa tämä nosti kovan arvostelumyrskyn ja vaatimukset Unkarin EU-tukien viemisestä kokonaisuudessaan.
Unkarin ilmapiiri kiristyy ja kontrolli tiukkenee vaalien lähestyessä. Maassa on yhä voimassa korona-aikana säädetty poikkeustila, jota juuri jatkettiin vuoden loppuun Ukrainan sodan varjolla.
Poikkeustila merkitsee, että Orbanin hallitus voi halutessaan joko hallita asetuksin ilman parlamenttia tai siirtää vaaleja. Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Tilanne on jännittynyt.
Unkarissa näyttääkin toteutuvan politiikassa tuttu ilmiö eli kyllästyminen. Orban on ollut vallassa 15 vuotta eikä äänestäjillä ole ollut uskottavaa vaihtoehtoa. Maan perinteinen oppositio on ollut hajanainen ja heikko.
Lisäksi maan talouden koronan jälkeinen kehitys on ollut heikkoa ja pääministerin mainostama ”avautuminen itään” ei ole korvannut EU:lta tullutta tukea.
Mutta vuosi sitten alkoi tapahtua, kun entisen Fideszin sisäpiirin jäsen Peter Magyar erosi Fideszistä, perusti Tisza-puolueen ja alkoi arvostella kovin sanoin Viktor Orbania korruptiosta, välien rikkomisesta EU:hun ja veljeilystä Venäjän kanssa.
Tiszan kannatus nousi hetkessä Fideszin rinnalle ja meni sitten ohitse. Äänestäjille Tisza merkitsi uskottavaa vaihtoehtoa. Sen kannatuksen rakettimainen nousu kertoo äänestäjien patoutuneesta halusta muutokseen.
Puoluetta johtava Peter Magyar on keskittynyt puolueen alusta lähtien korruptioon, Unkarin paluuseen EU:hun, sekä kansaa yhdistäviin teemoihin kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
– Magyar ei osallistu keskusteluun näistä kansaa jakavista teemoista. Hän ei myöskään järjestä mielenosoituksia vaan kokoontumisia, Istvan Hegedus sanoo.
Magyarin sovitteleva linja näyttää puhuttelevan unkarilaisia vastakohtana Fideszin kansalaiset jakavalle sanomalle. Tisza puolueen tilaisuuksissa onkin nähty Fideszin kannattajia lisääntyvässä määrin, ja tämä tuntuu huolestuttavan Orbania.
– Tuntuu, että Fideszin johdolla on agenda hukassa. Viime vaalien alla Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuli kuin lahjana Orbanille, ja kansa ryhmittyi hänen taakseen. Tätä ennen oli pakolaiskriisi. Nyt mitään tällaista ei ole näkyvissä, Hegedus toteaa.
Fidesz näkee kaiken ulkomailta tulevan tuen ja yhteistyön uhkana, jos se ei kohdistu hallitsevaan puolueeseen ja sen liittolaisiin. Muun muassa EU tukee monia kansalaisjärjestöjä ja riippumattomia medioita. Unkarin hallituksen mielestä EU muodostaa uhan maan suvereniteetille.
Orban itse on viime aikoina tukenut näyttävästi äärioikeistolaisia ehdokkaita muun muassa Serbiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Unkari tuki kymmenillä miljoonilla myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kampanjaa.
– Mutta tuleeko tämä raha todellisuudessa Unkarin budjetista, vai onko se peräisin Venäjältä ja Kiinasta, ja Unkari toimii bulvaanina, kysyy Miklossy.
Hän pitää mahdollisena, että Venäjä ja Kiina kanavoivat rahaa Euroopan äärioikeistolle Unkarin kautta. Maan budjetti on pahasti alijäämäinen ja se on menettänyt valtaosan EU-tuistaan.
Poliittinen kampanjointi on autoritaarisessa Unkarissa mustamaalaamista ja disinformaation levittämistä. Tämän kohteena on viime ajat ollut Peter Magyar ja Tisza-puolue, mutta se ei enää näytä tehoavan.
Kesän kynnyksellä Orbanin hallitus alkoi yllättäen kiristää suhteitaan Ukrainaan. Se syyttää, että maan turvallisuuspalvelu olisi soluttautunut Tisza-puolueeseen, ja että nämä tekisivät yhteistyötä Unkarin etuja vastaan.
– Tämä on uutta Orbanin politiikassa, Miklossy toteaa.
Viktor Orban nimesi Ukrainan tulevan EU-jäsenyyden maan keskeiseksi viiholliseksi toukokuussa pidetyssä äärioikeiston CPAC kokouksessa Budapestissa. Paikalla olivat Euroopan äärioikeiston johtajat, muun muassa Saksan AfD:n Alice Weidel.
Orbanin Fideszin äärioikeistolainen politiikka on keskittynyt koko valtakautensa ajan vihollisuuksiin. Seurauksena maan kehitys on kulkenut yhä autoritaarisempaan suuntaan. Nyt sen kannatus on heikentynyt, eikä edes Trumpin paluu tunnu tuovan nostetta Orbanin asemaan.
EU:ssa Viktor Orban on pitkälti jäänyt yksin. Hänen rinnallaan on vain Slovakian Robert Fico ja Puolan uusi presidentti Karol Nawrocki.
– Hän on menettänyt lähes kaikki ystävänsä. Huomenna hän puhuu äärioikeiston tilaisuudessa Ranskassa yhdessä Marine Le Penin kanssa. Hän on valinnut puolensa, Hegedus sanoo.
