Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, sanoo Elinkeinoelämä EK:n yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio. Hän vertaa Suomea Tanskaan ja Ruotsiin.
– Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi Suomi saa työpaikkoja, hyvinvointia ja terveemmän julkisen talouden, Vuorio sanoo tiedotteessa.
– Suomelle ei riitä vain parempi suhdanne, vaan tarvitsemme pysyvän muutoksen, joka nostaa meidät takaisin muiden Pohjoismaiden rinnalle. EK:n yrittäjät esittävät toimenpiteitä kolmella suunnalla: kannustamalla osaavia ihmisiä, vahvistamalla kasvurahoitusta ja kansainvälistymistä sekä uudistamalla julkishallintoa toimimaan yrittäjämäisesti ja sujuvasti, tiivistää EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja, omistajayrittäjä Anne Kangas.
EK:n tuore Kasvuyrittäjyyskatsaus osoittaa, että edellytykset kasvukäänteeseen ovat paremmat kuin vuosiin. Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevan vuoden kasvulle yli 10 prosentin tavoitteen.
Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä ja lisäksi yli 6 000 pk-yritystä harkitsee kansainvälistymistä. Vientisektori on vahvistunut kahdelta suunnalta: sekä varhaisen vaiheen kansainvälistyjiä että ulkomaantoimintojensa laajentajia on saatu lisää.
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten (50–499 henkilöä työllistävät) määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä.
Keinoiksi ehdotetaan muun muassa perintö- ja lahjaveron poistamista, sääntelyn keventämistä, t&k-lain päivittämistä ja konkreettisten vienninedistämisen työkalujen käyttöönottoa, jotka ovat Ruotsissa ja Tanskassa tuoneet tuloksia.