Yrittäjyys arkistot

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä laskussa

Konsta Tarnanen 18.05.2024 | 08:00

Valtaosa yrittäjistä katsoo, ettei Suomessa ole riittävästi kannustimia kasvattaa yritystä.

Asia selviää Suomen Yrittäjien tuoreimmasta Yrittäjägallupista.

Jopa 70 prosenttia tuoreen Yrittäjägallupin vastaajista kokee, että yrittäjällä ei ole Suomessa riittävästi kannustimia kasvattaa yritystä. Vain 14 prosenttia yrittäjistä näkee, että kannustimia on riittävästi.

– Viesti on selvä: meillä on valtavasti tehtävää, jotta yrittäjillä olisi enemmän kannustimia kasvattaa yrityksiään. Kasvun kannustimien lisääminen on tärkeää, koska kasvava yritys työllistää ja investoi. Pitää muistaa, että Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sanoo tiedotteessa.

– Kasvun käynnistämiseen ei ole olemassa yksittäistä hopealuotia. Rytminmuutosta tarvitaan usealla alueella, jotta Suomi toimisi laajasti houkuttelevana alustana yritysten investoinneille ja kasvulle. Suomen on lisättävä houkuttelevuuttaan niin yrittäjäriskin ottamiseen ja omistajuuteen kuin yritysten investointeihin ja ihmisten työllistämiseenkin, Salminen jatkaa.

Pk-yritysbarometrin mukaan kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut viime vuodet selvästi ja trendinomaisesti. Enää runsas kolmannes pk-yrityksistä on kasvuhakuisia, kun vielä 2016 noin puolet haki kasvua.

Huhtikuun Yrittäjägallupin mukaan laajemmin lisää kasvun kannustimia kaivataan teollisuudessa (79 prosenttia) ja 5–9 henkeä työllistävissä yrityksissä (79 prosenttia).

Tyytyväisimpiä kasvun kannustimiin ollaan rakentamisessa (21 prosenttia) ja pääkaupunkiseudun yrittäjien parissa (21 prosenttia).

Yrittäjät näkevät paljon keinoja vahvistaa kannustimia yritysten kasvattamiseen. Suosituimpia ovat palkkaamista helpottava työlainsäädäntö (57 prosenttia), yrittäjyyden arvostus (57 prosenttia), paikallisen sopimisen lisääminen (50 prosenttia), työvoiman laatu (31 prosenttia) ja yhteisöverotus (30 prosenttia).

Paljon mainintoja saavat myös työvoiman saatavuus (29 prosenttia), yritysrahoitus (29 prosenttia), osinkoverotus (28 prosenttia), epäonnistumisen hyväksyminen (27 prosenttia) ja uuden alun helpottaminen (21 prosenttia).

Yli kymmenen henkeä työllistävissä nostetaan erityisesti palkkaamista helpottavaa säätelyä (73 prosenttia) ja paikallista sopimista (65 prosenttia).

– Kysely osoittaa, että hallitus on oikealla asialla, kun se helpottaa työllistämistä mm. helpottamalla määräaikaisia työsopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista sekä ensimmäisellä palkattomalla sairauspäivällä, Salminen sanoo.

– Myös paikallisen sopimisen lisääminen on yrittäjille – varsinkin työnantajille – hyvin merkittävä keino luoda kasvulle kannustimia. Tässäkin hallitus tekee oikeita asioita, joskin toisin sopimisen oikeus jää vielä tulevien hallitusten hoidettavaksi.

Yrittäjyyden arvostus on tasaisen tärkeä kaikissa yrittäjäryhmissä, myös yksinyrittäjillä ja naisyrittäjillä se on tärkein kasvun kannustin.

– Yrittäjyyden arvostuksen lisääminen on jokaisen meidän tehtävämme. Siinä on tapahtunut paljon parantumista, mutta edelleen on matkaa parempaan.

Teollisuudessa nousevat muita toimialoja enemmän esille osinko- ja yhteisöverotus, työvoiman saatavuus sekä rahoitusasiat. Osinkoverotus on merkittävästi tärkeämpi kasvun kannustin miesyrittäjillä (35 prosenttia) kuin naisyrittäjillä (17 prosenttia).

– Myös verotuksella on merkitystä kasvun kannalta. Yhteisöverotuksen pitää olla kilpailukykyistä ja osinkoverotuksen kannustaa yrittämiseen ja riskinottoon. Molempien merkitys kasvaa yrityskoon kasvaessa, jolloin yleensä on enemmän tuloksenteko- ja osingonjakokykyä, Salminen sanoo.

Alueellisesti rahoituskysymykset korostuvat Itä-Suomessa ja osinkoverotus pääkaupunkiseudulla.

Nuorilla yrittäjillä painottuu muita enemmän epäonnistumisen hyväksyminen (40 prosenttia) ja uuden alun helpottaminen (35 prosenttia).

Suomen Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä. Kyselyn tiedot kerättiin 3.–15. huhtikuuta 2024.

Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Yritysten näkymissä tapahtui selkeä muutos

Ville Mäkilä 16.05.2024 | 13:38

Nordean puolivuosittain toteutettava Yrityspankkibarometri kertoo suomalaisten yritysten näkymien selvästi parantuneen viimeisen puolen vuoden aikana.

Yrityspankkibarometrin tulokset osoittavat, että yrityskentän heikkeneminen on hidastunut hieman viime syksystä. Tulevan puolen vuoden osalta näkymät ovat parantuneet selvästi viime syksystä, ja saldoluku on noussut jo selvästi positiivisen puolelle.

– Vaikka yritysten nykytilanne näyttää vielä haasteelliselta, näkymät seuraavalle puolelle vuodelle valavat lisää uskoa tulevaisuuteen. Nykytilanteessakin rahoituksen kysyntä on kääntynyt jo positiivisen puolelle, joten voinemme odottaa uusia investointeja ja parempia aikoja jatkossa, toteaa tiedotteessa Nina Luomanen, pk-yritysasiakkaista vastaava johtaja Suomessa.

Suomen talouteen erikoistuneen ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan positiiviset näkymät ovat havaittavissa laaja-alaisesti eri toimialoilla.

– Teollisuudessa investointinäkymät ovat parantuneet eniten viime syksystä. Yleisesti ottaen rahoituksen kysynnän sekä investointien määrän osalta näkymät ovat positiiviset läpi toimialojen. Rakentamisessa investointinäkymät ovat kuitenkin vielä heikot. Edelleen suurempi osuus vastanneista uskoo rakentamisen vielä vähenevän kuin kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, Kostiainen kertoo.

Lyhytaikaisen rahoituksen näkee kasvavan hieman alle puolet vastaajista. Yritysten käyttöpääoman tarve on pysynyt edelleen korkeana, ja pitkäaikaisen rahoituksen tulevaan kasvuun uskoo jo reilusti yli puolet vastanneista. Investointirahoituksen vähenemiseen uskoo enää alle kymmenen prosenttia. Pitkäaikaisen rahoituksen kysyntänäkymät ovatkin vahvimmillaan sitten kevään 2021.

Pankissa piristyneet näkymät otetaan ilolla vastaan.

– Odotukset EKP:n korkojen laskusta ovat painaneet jo pidempiä korkoja alemmaksi, mikä on tehnyt investoinneista jälleen kannattavampia. Moni yritys on kuitenkin vielä varovainen, joten ohjauskorkojen lasku kesäkuussa toisi varmasti luottoa investointipäätöksiin, sanoo Luomanen.

Yrityspankkibarometrissa kysyttiin tällä kertaa myös tekoälyn hyödyntämisestä yrityskentällä. Suurimalla osalla vastanneista tekoälyn hyödyntäminen ei ole vielä juurikaan noussut esille asiakaskeskusteluissa. Käytännön sovelluksia vaikuttaisi olevan vielä melko vähän käytössä, mutta suunnitelmia on tehty.

– Kansalaisten digitaidot, tietoliikenneyhteydet ja yritysten digitalisaatio ovat Suomessa Euroopan kärkeä. Suomella onkin hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyä tuottavuuden parantamisessa. Tekoälyn käyttö vaatii yrityksiltä investointeja ja kykyä muuttaa totuttuja työskentelytapoja, Kostiainen pohtii.

Nordean Yrityspankkibarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Se kertoo Nordean yrityspankin asiakasvastuullisten henkilöiden näkemyksestä yritysten ja rahoituksen kehityksestä edellisen kuuden kuukauden aikana sekä näkymistä kuusi kuukautta eteenpäin. Kevään 2024 kyselyyn vastasi 71 Nordean yrityspankin asiakasvastuullista henkilöä. Kysely toteutettiin 8.-19. huhtikuuta 2024 välisenä aikana.

Tekoäly jakaa yritykset kahteen kastiin

Ville Mäkilä 14.05.2024 | 09:00

Helsingin seudun yrityksistä 49 prosenttia katsoo, ettei niillä ole riittävää osaamista tekoälyn hyödyntämiseksi, käy ilmi Helsingin seudun jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. 28 prosenttia katsoo osaamista olevan riittävästi ja 23 prosenttia ei osaa sanoa.

Tekoälyosaamisensa kohentamiseksi yritykset Helsingin seudulla aikovat pääasiassa kouluttaa henkilökuntaansa (53 prosenttia) ja ostaa koulutusta ja/tai palveluja talon ulkopuolelta (37 prosenttia). Vain 12 prosenttia yrityksistä aikoo rekrytoida uutta osaamista tekoälytarpeisiin. 28 prosenttia ei tunne tarvetta millekään edellä mainituista.

– Tekoälyn käyttö jakaa selkeästi alueen yrityksiä ja sen käyttö on yhä vähäistä. Tekoälyn vaikutus työelämään on selvästi vasta tulossa. Yli 80 prosenttia vastaajista näkee, että tekoäly vaikuttaa oman yrityksen työtehtävien sisältöön jo lähivuosina, sanoo työvoimatarpeen ennakointia tekevän Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista tiedotteessa.

Samassa kyselyssä jopa 38 prosenttia yrityksistä raportoi kokevansa pulaa osaavasta työvoimasta. 29 prosenttia kertoi pulan osaavasta työvoimasta rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä vähintään jonkin verran.

– Vaikea kokonaistilanne taloudessa on helpottanut osaajapulaa hetkellisesti. Tästäkin huolimatta osan yrityksistä on vaikea löytää osaavia tekijöitä, ja pulaa on sekä asiantuntija- että suorittavan tason osaajista. Hakijoiden puutteellinen ammattiosaaminen nousee kyselyssämme suurimmaksi syyksi osaajapulan takana, Olli Oja sanoo.

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyyn vastasi 338 yritystä. Kysely tehtiin aikavälillä 15.–29. maaliskuuta 2024. Kyselyn vastaajat ovat suurimmalta osalta ylintä johtoa ja johtoa. Vastaajista 86 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Ravintoloilla yhä vaikeaa – ”Nopea tapa helpottaa ahdinkoa olisi byrokratian purkaminen”

Kaisa Paastela 13.05.2024 | 13:40

Ravintolatoimiala ei ole päässyt vielä koronaa edeltäneelle kasvu-uralle. Luonnonvarakeskus Luken tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan ravintola-alan tuotos kasvoi voimakkaasti vuosina 2018 ja 2019. Ravitsemistoiminnan tuotos ylitti elintarvikekaupan tuotoksen vuosina 2018 ja 2019. Ravitsemistoiminta säilytti eniten työllistävän aseman ruokaketjussa myös 2020 ja 2021, vaikka työllisyys aleni.

Arvonlisäyksellä mitattuna ravitsemistoiminta on elintarvikeketjun toiseksi suurin toimiala elintarviketeollisuuden jälkeen. Koronarajoitukset vaikuttivat erittäin kielteisesti ravitsemistoiminnan tuotokseen, arvonlisäykseen ja työllisyyteen.

Toipumista koronakuopasta hidastuttavat elintarvikekustannusten ennennäkemätön nousu, etätyön yleistyminen ja ostovoiman heikko kehitys. Tutkimus osoittaa, että ravintolatoiminnalla on elintarvikeketjun parhaat edellytykset kasvattaa arvonlisäystä, työllisyyttä ja verotuloja.

Ravitsemistoiminnan arvonlisäys oli reilu 5,5 miljardia euroa vuonna 2019. Koronan ja etenkin pitkään jatkuneiden ankarien koronarajoitusten takia arvonlisäys aleni yli miljardilla eurolla (21 prosenttia) vuosina 2020 ja 2021 verrattuna vuoteen 2019. Ravitsemistoiminnan välitön työllisyysvaikutus oli myös koronavuosina ruoka-alan suurin. Ravitsemistoiminnan kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat 116000 henkilöä vuonna 2019. Koronavuosina kokonaistyöllisyysvaikutus aleni noin 96000 työlliseen.

– Korona ja etenkin pitkään jatkuneet ankarat koronarajoitukset heikensivät merkittävästi ravintola-alan toimintaedellytyksiä. Toimiala ei ole päässyt vielä koronaa edeltäneelle kasvu-uralle, sanoo alan etujärjestön MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi tiedotteessa.

– Syksyllä 2021 alkanut elintarvikkeiden tukkuhintojen ennennäkemätön nousu syö alan kannattavuutta. Yritykset pystyivät hoitamaan korona-aikana otettuja velkojaan matalan korkotason aikana, mutta lainakustannusten nousu lähes viiteen prosenttiin oli lukuisille alan yrityksille liian raskasta. Se on johtanut konkursseihin ja yritysten toiminnan supistamisiin. Etätyön jääminen korkealle tasolle yhdessä ostovoiman heikon kehityksen kanssa vähentävät alan palvelujen kysyntää.

Ravintolapalvelut voisivat tulevaisuudessa työllistää, tuoda verotuloja ja arvonlisäystä kansantaloudelle vielä nykyistä merkittävästi enemmän. Kasvua siivittävät muun muassa nuorten aikuisten kulutustottumusten muutos elämysten suuntaan tavaroiden hankkimisen sijaan, erinomaiset suomalaiset raaka-aineet ja suomalaisten ravintoloiden korkea taso.

Alan ongelmana on heikko kannattavuus, mikä aiheutuu korkeista veroista, palkan sivukuluista ja alati kohoavista kustannuksista.

– Nopea ja halpa tapa helpottaa ravintoloiden ahdinkoa on purkaa elintarvikelainsäädäntöä ja vähentää elintarvikevalvonnan byrokratiaa. Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on byrokratian vähentäminen. Valitettavasti EU:ssa on vireillä lukuisia ravintoloiden byrokratiaa lisääviä hankkeita, Lappi sanoo.

– Nykyisin viranomaisten tyytyväisenä pitäminen vie liikaa aikaa ravintoloilta, joista suurin osa on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Lainsäädäntöä pitää purkaa ronskilla kädellä myös EU:ssa. Elintarvikevalvontaa tulisi kohdistaa sellaisiin yrityksiin, joissa on aiemmin ilmennyt elintarviketurvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tämä mahdollistaa elintarviketurvallisuuteen panostaneiden ravintoloiden keskittymisen asiakaspalveluun viranomaisten palvelun sijaan, Lappi muotoilee.

Pääkaupungissa ei ole riittävästi tilaa pysäköinnille, sanovat yrittäjät

Ville Mäkilä 07.05.2024 | 09:51

Helsingin keskustassa toimivat kivijalkayritykset eivät kannata kaupungin suunnitelmia jatkaa maanpäällisten pysäköintipaikkojen vähentämistä keskustassa ja pysäköinnin ohjaamista maanalaisiin pysäköintilaitoksiin, selviää Helsingin yrittäjien tekemästä yrittäjäkyselystä.

Maanpäällisiä pysäköintipaikkoja ei ole yritysten tarpeisiin nähden riittävästi nykyisinkään.

– Kivijalkayrittäjistä 84 prosenttia kokee, ettei keskustassa ole riittävästi maanpäällisiä pysäköintipaikkoja. Lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja kadunvarsilla pitää alimitoitettuina yritysten tarpeeseen nähden peräti 91 prosenttia vastaajista, kertoo Helsingin yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala tiedotteessa.

– Maanpäälliset pysäköintipaikat ovat välttämättömiä liikkeiden tavarantoimitusten ja huoltoajojen hoitamisessa. Yrittäjät kertovat avopalautteissaan myös, että asiakkaidenkin tulisi voida saapua yrityksen lähistölle henkilöautolla. Painavia tai suurikokoisia tuotteita ei voi kantaa pitkiä matkoja ja osa asiakkaista tarvitsee autoa muutoinkin liikkumiseensa, Oksala jatkaa.

Maanalaisia pysäköintipaikkoja on tarjolla paremmin, mutta ne sijaitsevat usein kaukana yrityksestä.

Yrittäjät pitävät pysäköinnin hintaa keskustassa tarpeettoman korkeana etenkin arkisin ja varsinkin pysäköintilaitoksissa. Pysäköinnin korkea hintataso vähentää ihmisten halukkuutta tulla asioimaan keskustaan.

Yrittäjiltä kysyttiin myös kaupungin suunnitelmista ohjata pysäköintiä tulevaisuudessa keskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin.

– Kivijalkayrittäjistä 75 prosenttia ei kannata tavoitetta ohjata asiakaspysäköintiä ensisijaisesti maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Kannatusta asia saa 19 prosentilta vastaajista, kertoo Helsingin yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

– Valtaosa kivijalkayrittäjistä (60 prosenttia) ei koe asiakaspysäköinnin ohjaamisen maanalaisiin pysäköintilaitoksiin vähentävän maanpäällisten pysäköintipaikkojen tarvetta kadunvarsilla. Toisin näkee 31 prosenttia vastaajista, Laaksonen sanoo.

Kannatusta yrittäjiltä sen sijaan saavat kaupungin suunnitelmat parantaa keskustan huoltotunnelin yhteyksiä maanalaisten pysäköintilaitosten saavutettavuuden parantamiseksi. Suunnitelmiin suhtautuu positiivisesti 65 prosenttia yrittäjistä ja kielteisesti 14 prosenttia.

Kivijalkayrittäjät kokevat myös, ettei kaupunki ota riittävästi huomioon yritysten tarpeita pysäköinnin suunnittelussa (84 prosenttia). Myönteinen näkemys asiasta on vain 8 prosentilla vastaajista.

Kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2024 anonyymina sähköisenä kyselynä. Erityisesti kaupoille sekä ravintoloille ja kahviloille kohdennettuun kyselyyn vastasi 106 yrittäjää, joista toimii kaupan eri toimialoilla 66 prosenttia, ravintoloissa ja kahviloissa 20 prosenttia ja muissa kivijalkayrityksissä 14 prosenttia.

Murto-osa Suomen yrityksistä haukkasi puolet kaikista tuista

Ilkka Ahtokivi 06.05.2024 | 08:42

Tilastokeskuksen mukaan suoraa yritystukea maksettiin viime vuonna 541 miljoonaa euroa ja myönnettiin 1 184 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna myönnettyjen suorien yritystukien määrä laski 41 prosenttia.

Yritystukea sai vuonna 18 889 yritystä.

– Määrä puolittui vuodesta 2022 ja kun sitä verrataan koko yrityskantaan (571 742), havaitaan että tukea sai vain hieman yli kolme prosenttia yrityksistä, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Tukea jaetaan eniten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan, johon myönnettiin suoria tukia 574 miljoonaa euroa. TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta on rahallisesti eniten tuettu yritystuen tavoiteluokka. Näihin toimiin tukea sai 12 300 yritystä.

– Määrä on noin kaksi kolmasosaa kaikista tukea saaneista yrityksistä. Näiden toimien tukeminen on tärkeää ja perusteltua Suomen pidemmän aikavälin kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseksi. Kasvu ja kilpailukyky ratkaisevat sen, millaisesta hyvinvoinnista voimme jatkossa nauttia, muistuttaa Malinen.

Myönnetyistä tuista noin neljännes menee mikroyrityksille, neljännes pienille ja keskisuurille yrityksille ja puolet suuryrityksille.

– Kun tiedetään, että Suomen yrityksistä mikroyrityksiä on 96,5 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä 3,4 prosenttia ja suuryrityksiä 0,2 prosenttia, voidaan havaita, että yritystuet painottuvat erittäin voimakkaasti suuryrityksille, Malinen sanoo.

Yritystukia jaetaan monille yrityksille, mutta euromääräisesti tuet keskittyvät harvoille.

Malisen mukaan puolet suorista tuista myönnetään vain 3,6 prosentille tuensaajista.

– Samasta syystä maksetun tuen keskiarvo yritystä kohden on huomattavasti suurempi kuin mediaani. Vuonna 2023 maksetun tuen keskiarvo oli noin 100 000 euroa, kun mediaani oli vain 6 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuensaajat ovat omassa kokoluokassaan tavallista suurempia yrityksiä.

Malisen mielestä julkisen talouden haasteet huomioon ottaen meillä on liikaa suuria, säilyttävistä yritystuista nauttivia toimijoita.

– Olisikin perusteltua tarkastella yritystukia kriittisesti ja muuttaa niiden painopistettä nykyistä voimakkaammin uudistaviin, kasvua ja kilpailukykyä tukeviin tukiin, Malinen toteaa.

Yritystuen saajien määrä puolittui vuonna 2023, mutta yritystuet painottuvat erittäin voimakkaasti suuryrityksille, eli 0,2 % Suomen yrityksistä haukkasi puolet kaikista tuista. #yritystuet #yrittäjyys #yrittäjät @suomenyrittajat pic.twitter.com/YFwgowVXFt

— Petri Malinen (@MalinenPetri) May 6, 2024

Taantuma ja ostovoiman lasku yrittäjien suurimmat huolenaiheet

Ilkka Ahtokivi 03.05.2024 | 14:50

Yrittäjäkassan maaliskuussa teettämän kyselyn mukaan taantuma ja ostovoiman heikkeneminen huolestuttavat suomalaisia yrittäjiä eniten. Lähes 60 prosenttia vastaajista pitää taantumaa suurimpana huolenaan.

Seuraavaksi eniten (42 %) yrittäjiä huolestuttaa hintojen nousu ja ostovoiman heikkeneminen.

Taantuman pelätään vähentävän tilauksia ja kotimaisen kysynnän heikkenemisen tuovan haasteita erityisesti rakennusalan yrittäjille. ”Työtä on nyt selvästi vähemmän. Jos tilanne jatkuu, saatan joutua lopettamaan yritystoimintani ennenaikaisesti”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista yrittäjistä.

Yrittäjät ovat huolissaan myös taantuman vaikutuksista asiakkaidensa ostopäätöksiin.

”Taantuma vaikuttaa asiakkaiden halukkuuteen ostaa palveluitani. Kysyntää ja investointihalukkuutta ei nyt ole”, kertoo toinen vastaaja.

Tutkimuksen mukaan heikot taloudelliset suhdanteet vaikuttavat laajasti niin rakennusalalla kuin palvelusektorillakin. Lisäksi yrittäjät ovat huolissaan omasta sairastumisestaan ja liiallisesta byrokratiasta.

Puolet yrittäjistä ei tiedä oikeudestaan ansiopäivärahaan

Tutkimuksen mukaan vain harva yrittäjä varautuu työttömyyteen. Vain neljännes vastanneista kertoi työttömyysturvansa olevan kunnossa.

Lisäksi aiempaa useampi vastaaja ei tiennyt, että yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa yritystoimintansa päätyttyä. Vuoden 2022 kyselyssä 42 prosenttia vastaajista ei tiennyt yrittäjän oikeudesta ansiopäivärahaan, kun taas tänä vuonna vastaava luku oli 50 prosenttia.

Yrittäjäkassan kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan tämä on huolestuttavaa.

– Vaikka Yrittäjäkassan tunnettuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019 saakka, yrittäjät tietävät entistä huonommin oikeudestaan ansiopäivärahaan. Suomessa kun myös yrittäjällä on palkansaajan tavoin oikeus ansiopäivärahaan, hän sanoo tiedotteessa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan noin joka toinen yritystoiminta loppuu viiden vuoden sisälle sen perustamisesta.

– Elämme epävarmassa maailmassa. Yrittäjillä on kuitenkin kova usko omaan tekemiseensä, eivätkä he siksi välttämättä varaudu tulevaan, toteaa Jokinen.

Kyselytutkimus tehtiin yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa. Kysely lähetettiin 20 000 yrittäjälle, joista siihen vastasi 530.

Nato-jäsenyys on lisännyt yritysten halua investoida

Kaisa Paastela 27.04.2024 | 08:00

Suomen Nato-jäsenyydellä on tuoreen Yrittäjägallupin mukaan iso merkitys yrityksille. Vastaajista 35 prosenttia katsoo jäsenyyden vaikuttavan positiivisesti yrityksen investointihalukkuuteen.

– Kyselytutkimus osoittaa, että Suomen Nato-jäsenyys on tärkeä asia myös yritysten investointien ja yrittäjien investointihalujen vuoksi. Oli erinomaista, että jäsenyys saatiin maaliin sekä Suomen että Ruotsin osalta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tiedotteessa.

Vain kolme prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista sanoo Nato-jäsenyyden vähentävän investointihaluja. 57 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, ettei jäsenyydellä ole vaikutusta investointihaluihin.

Nato-jäsenyys oli 35 prosentin osuudella kyselyyn vastaajien mielestä selvästi isoin investointihaluihin vaikuttava tekijä.

Investointihaluja lisäävät monella yrittäjällä myös verojärjestelmän ennakoitavuus (18 prosenttia), työvoiman laatu (18 prosenttia) ja infrastruktuuri (17 prosenttia). Myös energian saatavuus (15 prosenttia) on noussut kärkisijoille investointihaluja lisäävänä tekijänä. Vielä viime vuonna se oli selkeästi investointeja jarruttava.

Moni tosin näkee edellä mainitut Nato-jäsenyyttä lukuun ottamatta myös investointihaluja vähentävänä. Vain infrastruktuuri on Nato-jäsenyyden lisäksi enemmän investointihaluja lisäävä kuin vähentävä tekijä.

Suomen Nato-jäsenyys oli nyt ensimmäistä kertaa mukana Yrittäjägallupissa kysyttäessä investointihaluun vaikuttavista tekijöistä. Yrittäjägallup tehtiin 3.–15. huhtikuuta juuri kehysriihen alla, joten sen veropäätökset eivät näy kyselyssä. Gallupiin vastasi 1 076 mikro- ja pk-yritysten edustajaa.

Yritysten investointihaluja vähentävät eniten ammattiyhdistysliikkeen toiminta (62 prosenttia), talousnäkymät (57 prosenttia), verotuksen taso (55 prosenttia) ja kasvava julkinen velka (53 prosenttia).

Ay-liikkeen toimet syövät investointihaluja erityisesti yli kymmenen henkeä työllistävissä ja teollisuudessa.

– Yrittäjien investointihaluja painavat julkisen talouden näkymät. Siksi on hyvä, että hallitus yrittää korjata tilannetta, vaikka se tarkoittaa monille kipeitä päätöksiä, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

– Kysely osoittaa taas kerran, että ay-liike on viimeaikaisilla poliittisilla lakoillaan vähentänyt yritysten investointihaluja. Siksi on tärkeää, että poliittisia lakkoja rajoitetaan ja ay-liike ymmärtää omien toimiensa vaikutukset investointikehitykseen.

Yrittäjien jaksaminen töissä parantunut, ongelmat painottuvat yhteen ryhmään

Ville Mäkilä 24.04.2024 | 08:42

Yrittäjien töissä jaksaminen on parantunut viime vuosina. Eniten jaksamisongelmia on 5–9 henkeä työllistävillä, kertoo Suomen yrittäjien teettämä tuore yrittäjägallup. Apua yrittäjä hakee useimmiten puolisolta.

37 prosenttia yrittäjistä kertoo tuoreessa yrittäjägallupissa, että heillä ei ole jaksamisongelmia, 47 prosenttia on joskus ylirasittunut, yhdeksän prosenttia on jatkuvasti ylirasittunut ja viisi prosenttia lähellä loppuun palamista.

Tilanne on parantunut viime vuosina. Toukokuussa 2022 vastaajista 34 prosenttia kertoi, ettei heillä ole jaksamisongelmia, mutta 17 prosenttia oli joko jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista.

– On myönteistä, että vaikeista ajoista huolimatta yrittäjien jaksaminen on vahvistunut. On palattu vähitellen tilanteeseen, joka oli ennen korona-aikaa, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

– On kuitenkin huomattava, että erityisesti monilla työnantajayrittäjillä on jaksamisongelmia. Siksi on tärkeää tehdä toimia, jotka keventävät työnantajayrittäjien kuormaa. Henkilöstöasiat aiheuttavat monelle liikaa stressiä.

Jaksamisongelmia on eniten 5–9 henkeä työllistävillä ja teollisuudessa toimivilla.

Yrittäjän jaksamisella on huomattava vaikutus yrityksen toimintaan. 46 prosenttia arvioi, että yrittäjän jaksaminen vaikuttaa paljon yritystoimintaan ja 37 prosenttia vähän.

– Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeitä asioita koko yrityksen ja sen henkilökunnan hyvinvoinnille. Jos yrittäjä voi huonosti, se heijastuu yritykseen ja koko työyhteisöön, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjägallupiin vastasi 3.–15. huhtikuuta 1 076 mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Vastaajista 44 prosenttia oli yksinyrittäjiä.

Apua puolisolta ja kollegalta

Yrittäjistä 12 prosenttia on hakenut apua työssäjaksamisen. Osuus oli hieman korkeampi vuonna 2022 (15 prosenttia).

Puoliso on useimmiten henkilö, jolta yrittäjä hakee apua jaksamisongelmiin. 52 prosenttia turvautuu puolisoon, 40 prosenttia yrittäjäkollegaan, 38 prosenttia ystävään ja 36 prosenttia työterveyshuoltoon. Puolison ja yrittäjäkollegoiden merkitys on kasvanut eniten sitten vuoden 2022, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran.

Yrittäjät kokevat pystyvänsä aiempaa paremmin keskittymään työhönsä. 61 prosenttia arvioi pystyvänsä keskittymään työhönsä hyvin. Toukokuussa 2021 vastaava osuus oli 52 prosenttia.

Stressiä yrittäjille aiheuttavat eniten kiire (44 prosenttia), tulospaineet (33 prosenttia) ja byrokratia (28 prosenttia). Kiireen osuus stressin aiheuttajana on lisääntynyt. Kysely tehtiin ammattiyhdistysliikkeen poliittisten lakkojen jälkeen. Ay-liikkeen lakot aiheuttivat stressiä 25 prosentille.

Yli kymmenen henkeä työllistäville suurin stressin aiheuttaja on henkilöstöasiat.

Yrittäjistä 40 prosentilla on käytössään sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, 41 prosentilla ei ole käytössä työterveyshuoltoa. Yksinyrittäjistä 70 prosenttia on ilman työterveyshuoltoa. Miesyrittäjillä on selvästi useammin käytössä työterveyshuollon palvelut kuin naisyrittäjillä, joista yli puolet on ilman.

– On huolestuttavaa, että moni yrittäjä on edelleen ilman työterveyspalveluita. Tarvitaan sekä lakimuutoksia että paremmin yrittäjille soveltuvaa palvelutarjoamaa. Erityisesti yksinyrittäjille ja pienille työnantajille pitäisi räätälöidä kustannustehokas työterveyspalvelu.

Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 076 pk-yritysten edustajaa 3.−15. huhtikuuta 2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lähes 40 prosentilla pk-yrityksistä haasteita löytää osaavia työntekijöitä

Ville Mäkilä 23.04.2024 | 07:07

Osaajapula on edelleen pk-yritysten kasvun merkittävä este. 37 prosentilla pk-yrityksistä on tuoreen Suomen yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan edelleen vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tilanne on pysynyt ennallaan viime syksyn jälkeen.

Yli neljännekselle (27 prosenttia) yrittäjägallupin vastaajista osaavan työvoiman puute on ollut kasvun este. Ongelmia on eniten teollisuudessa ja läntisessä Suomessa.

Tilanne on aavistuksen helpottunut alkukeväästä, mutta edelleen heikompi kuin vuonna 2022. Pienet muutokset johtuvat yritysten tilanteen heikentymisestä, kun mahdollisuudet tarjota työtä ovat vaikeutuneet.

– Suurin kasvupotentiaali on pienissä yrityksissä. Kun yritykset saavat tarpeitaan vastaavaa, osaavaa työvoimaa, ne voivat kasvaa ja kukoistaa alueellaan. Tähän tarvitaan koko maan kattavaa koulutustarjontaa, joka palvelee yritysten ja työelämän tarpeita, Suomen yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen muistuttaa tiedotteessa.

Yrittäjägallupiin vastasi 3.–15. huhtikuuta 1 076 pk-yritysten edustajaa.

Suomen yrittäjien mukaan osaajapula on ratkaistava ammatillisen koulutuksen säästötoimista huolimatta. Päästäkseen pois velkaantumisen kierteestä Suomi tarvitsee vahvaa kasvua ja elinvoimaa joka puolelle maata.

– 1,5 miljoonaa ihmistä työskentelee suomalaisissa yrityksissä. Työssä ja sen ohessa tapahtuva jatkuva oppiminen korostuu, kun työelämä muuttuu nopeasti. Aika harva pärjää yhdellä tutkinnolla koko työuransa ajan, Yrittäjien Kinnunen sanoo.

– Työntekijät tarvitsevat koko ajan uusia tietoja ja taitoja, joita on syytä täydentää myös ammatillisessa koulutuksessa. Kun aikuinen täydentää osaamistaan, aina ei tarvita kokonaisia tutkintoja, vaan työelämän tarpeita vastaavat tutkinnon osat ja pienemmät opintokokonaisuudet riittävät. Ammatillisten oppilaitosten on syytä kehittää niitä vahvasti tulevina vuosina, Kinnunen painottaa.

Ammatillista koulutusta joustavoitettava

Kehysriihen 100 miljoonan euron leikkaus kohdistui ammatillisen koulutuksen aikuisopiskelijoihin, joilla on aikaisempi vähintään toisen asteen tutkinto eli ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto. Kaksi kolmasosaa eli noin 200 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia.

– On hyvä, että leikkaus ei kohdistunut nuorten koulutukseen. Vain alle puolet pk-yrityksistä on tyytyväisiä opiskelijoiden perustaitoihin ja työelämävalmiuksiin. Yrittäjät kokevat, että työpaikoilla menee liikaa aikaa opiskelijan opettamiseen. Tilanteen oikaisemiseen tarvitaan lisää panostusta ja kehittämistä, jota onkin tulossa, Kinnunen sanoo.

– Nyt kun säästöpäätökset on tehty, aikuisten ammatillista koulutusta on joustavoitettava ja tehostettava niin, että yritysten työvoimapula ei pahene entisestään ja hidasta kasvua. Aikuisten aikaisempi osaaminen tulee ottaa entistä paremmin huomioon, jotta he voivat suorittaa tutkinnon joustavasti ja lyhyemmässä ajassa. Myös palkallista oppisopimusta kannattaisi hyödyntää entistä enemmän väylänä uuteen työhön ja ammattiin, Kinnunen ehdottaa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan parasta aikaa. Yrittäjät painottaa, että tutkinnon osista kannattaa maksaa suhteessa yhtä paljon kuin koko tutkinnoista. Osaamista syventäviä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja kannattaa rahoittaa saman verran kuin perustutkintoja.

– On hienoa, että hallitus panostaa kymmenen miljoonaa euroa aikuiskoulutustuen korvaavaan malliin työvoimapulasta kriittisesti kärsivillä aloilla. Erityisopettajia ja sairaanhoitajia tarvitaan eri puolilla maata. Aikuisten ammatillisen koulutuksen leikkaus saattaa kuitenkin lisätä lähihoitajapulaa, jota on syytä ratkaista myös koulutuksen keinoin – pelkkä mitoituksen höllentäminen ei riitä, Kinnunen arvioi.

Yksinyrittäjien määrä väheni

Ville Mäkilä 14.03.2024 | 08:22

Työllisiin Suomessa kuului vuonna 2023 keskimäärin 230 000 yksinyrittäjää, mikä oli 10 000 vähemmän kuin edellisvuonna, kertovat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedot.

Kaikkiaan yrittäjiä oli 320 000, eli 8 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjien osuus kaikista työllisistä oli 12 prosenttia. Työnantajayrittäjiä oli 89 000, eli lähes saman verran kuin vuonna 2022.

– Työnantajayrittäjien määrä on ollut laskusuunnassa vuodesta 2014, vaikka se nyt pysyi ennallaan. Yksinyrittäjien määrä puolestaan on vaihdellut vuosittain 220 000:n ja 245 000:n välillä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Ulla Hannula tiedotteessa.

Vuonna 2023 yrittäjämiehiä oli 215 000 ja yrittäjänaisia 105 000. Naisten osuus kaikista yrittäjistä laski prosenttiyksiköllä 33 prosenttiin. Naisten osuus yksinyrittäjistä oli 38 prosenttia ja työnantajayrittäjistä 21 prosenttia.

Tilastokeskuksen laaja katsaus työvoimatutkimuksen vuosien 2014–2023 tietoihin kertoo myös muun muassa, että sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta. Työllisten määrän kasvu perustui pitkälti kokoaikatyötä tekevien naisten lukumäärän kasvuun. Työllisten määrä lisääntyi edellisvuodesta eniten koulutuksen ja teollisuuden toimialoilla.

Yhä harvempi suomalaisyritys joutuu lopettamaan kriisin takia

Konsta Tarnanen 11.03.2024 | 00:01

Yhä harvempi yritys Suomessa joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore tutkimus.

Tutkimuksen mukaan keskimäärin vain 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendinä lopettaneiden osuus on laskenut koko 2000-luvun.

Tulokset vahvistavat Etlan arvion mukaan käsitystä siitä, että yrityksen korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankaupan harjoittaminen pienentävät riskiä poistua markkinoilta tai kokea poikkeuksellisen suuri liikevaihdon pudotus.

Lisäksi innovatiivisilla yrityksillä on tutkimuksen perusteella muita pienempi todennäköisyys lopettaa toimintansa. Lisäksi innovatiivisuus liittyy samalla myös yrityksen parempaan toipumiskykyyn.

– On selvää, että jossain vaiheessa niin koko Suomen talous kuin yksittäiset yrityksetkin kohtaavat jälleen uuden kriisin tai sokin. Parasta eteenpäin katsovaa politiikkaa voikin olla se, että talouden yleistä toimintaympäristöä yritetään parantaa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö tiedotteessa.

Taloudellinen kriisinkestävyys voidaan Etlan mukaan jakaa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky ennaltaehkäisee taloudellisten sokkien vaikutuksia yrityksiin. Hyvä toipumiskyky kertoo puolestaan kyvystä toipua sokin jälkeen.

Ääritapauksessa yritys joutuu Etlan mukaan sellaiseen kriisiin, että se joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa, lievemmissä tapauksissa yrityksen liikevaihto putoaa ja toiminta supistuu. Mikäli yrityksellä on hyvä toipumiskyky, sen toiminta palautuu entiselle tasolleen muita yrityksiä nopeammin.

Etlan aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että Suomen talous heilahtelee muita maita enemmän, mikä näkyy voimakkaasti niin lasku- kuin nousukausillakin. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on nousu ollut Suomessa vertailumaita nopeampaa ja johtanut toisinaan myös talouden ylikuumenemiseen.

Laskukausilla Suomi on tutkijoiden mukaan sukeltanut jopa Ruotsia ja Tanskaa syvemmälle.

Pitkällä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat olleet Suomea suurempia ainoastaan Kreikassa, Chilessä ja Islannissa. Muihin teollisuusmaihin nähden Suomen talous on heilahdellut voimakkaammin paitsi vuosina 1970–1995, myös vuoden 1995 jälkeen. 50 viime vuoden aikana suhdannevaihtelut ovat tutkijoiden mukaan olleet Suomessa selvästi suurempia kuin Tanskassa ja Ruotsissa.

Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto koostui Suomen kaikista yli 10 henkilön teollisuusyrityksistä. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Yrittäjien mukaan kesätöitä on tarjolla viime vuotta enemmän

Akseli Lehtonen 09.03.2024 | 09:41

Kesätöitä tulee jälleen ensi kesäksi tarjolle useissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Työtä tarjoavien yritysten osuus on kasvanut viime vuodesta. Todennäköisimmin kesällä voi työllistyä teollisuuteen.

Suomen Yrittäjien toteuttaman vuotuisen Yrittäjägallupin mukaan 26 prosenttia pk-yrityksistä aikoo tarjota tänä vuonna kesätöitä. Viime vuonna vastaava luku oli 24 prosenttia. Halukkuus kesätyöntekijöiden palkkaamiseen on kasvanut tasaisesti vuodesta 2020.

Yrityksen koko vaikuttaa olevan vahvasti yhteydessä kesätöiden tarjoamiseen. Yrittägallupin perusteella yli kymmenen hengen yrityksissä kesätöitä on tarjolla 71 prosentilla ja 5-9 henkilön yrityksissä 47 prosentilla.

Teollisuuden parissa töitä on tarjolla eniten, sillä jopa 47 prosenttia alan yrityksistä aikoo kesätyöntekijöitä palkata.

– Tämä on hyvä viesti kesätöitä hakeville. Kannattaa olla aktiivinen, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo tiedotteessa.

– Yritysten on puolestaan tärkeää vastata jokaiselle hakijalle. Se on työnantajakuvan rakentamista ja investointi tulevaan. Kesätyöntekijät ovat potentiaalisia tulevia työntekijöitä ja ehkä myös yrittäjiä. Heihin pitää suhtautua sen mukaisesti ja panostaa perehdytykseen sekä palautteeseen, Rytkönen-Sandberg jatkaa.

Yritysten työvoimapula on pahentunut

Ilkka Ahtokivi 08.03.2024 | 07:00

Pk-yrityksistä 38 prosenttia ilmoitti helmikuun Yrittäjägallupissa, että niillä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Viime marraskuun Yrittäjägallupissa luku oli 37 prosenttia.

Osaavan työvoiman löytäminen korostuu yli kymmenen työllistävissä, teollisuudessa ja rakentamisessa.

Pk-yrityksistä 28 prosenttia kertoo, että osaavan työvoiman puute on yrityksen kasvun este. Osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viime marraskuusta ja on korkeimmillaan viimeiseen pariin vuoteen. Osaavan työvoiman puute on kasvun este erityisesti yli viisi henkeä työllistävissä yrityksissä ja rakentamisen alalla.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi helmikuussa 1 339 pk-yritysten edustajaa.

Paikallisen sopimisen suosio kasvanut

Yrittäjien suosikkikeinot työvoimapulan helpottamiseksi sääntelymuutoksista ovat palkan sivukulujen alentaminen (53 % vastaajista), henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen (45 %), paikallisen sopimisen lisääminen (45 %), määräaikaisten sopimusten helpottaminen (41 %) ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen (35 %).

Nämä korostuvat erityisesti yli kymmenen työllistävillä ja teollisuudessa. Vähiten kannatusta saa minimipalkkojen alentaminen (5 %).

Edellisestä tutkimuksesta eniten suosiotaan on kasvattanut paikallisen sopimisen lisääminen, jonka kannatus on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Teollisuudessa paikallisen sopimisen lisäämistä pidetään selvästi tärkeimpänä työllisyystoimena. Sitä kannattaa 72 prosenttia.

– Yrittäjien viesti on selvä: hallitus tekee oikeita uudistuksia työvoimapulan helpottamiseksi. Moni ay-johtaja on vähätellyt paikallisen sopimisen merkitystä. Se kertoo, että liittojen kabineteissa eletään toista todellisuutta kuin yritysten arjessa. Tämä ei ole yllätys vaan se on ollut nähtävillä jo pitkään. Yrittäjä on työllistämisen kokemusasiantuntija, joten hänen näkemykselleen pitää antaa arvoa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Liitot eivät halua luopua vallastaan ja siirtää sopimista työpaikoille, jossa osataan varmasti tehdä parempia ja toimivampia sopimuksia, kun siihen saataisiin mahdollisuus. Sopimista pitää siirtää sinne, missä tiedetään parhaiten, mikä palvelee yrityksen ja työpaikan etuja. Sitä ei tiedetä Helsingin liitoissa vaan työpaikoilla, jossa eletään yrityksen arkea ja taistellaan markkinoilla, Pentikäinen jatkaa.

Paikallisen sopiminen lisääminen nostetaan myös tärkeimmäksi yrityksen omaksi keinoksi työvoimapulan helpottamiseksi. Sen mainitsee 35 prosenttia vastaajista. Muita suosittuja ovat harjoittelupaikkojen tarjoaminen (30 %), oppilaitosyhteistyön lisääminen (29 %) ja tulospalkkiojärjestelmät (20 %).

Paikallinen sopiminen korostuu yrityksen sisäisenä keinona erityisesti teollisuudessa (60 %), jossa toiseksi tärkeimmäksi nostetaan vuokratyövoiman käyttö (38 %).

– Tärkeä on myös alentaa palkan sivukuluja. Niistä suurin on eläkemaksu. Tarvitsemme eläkejärjestelmään lisää tehokkuutta ja parempia sijoitustuottoja, jotta eläkemaksua voidaan alentaa. Myös työttömyysvakuutusmaksun alentaminen on olennaista, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 339 pk-yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 7.−13.2.2024. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Yrittäjät ovat entistä tyytyväisempiä hallitukseen

Ville Mäkilä 29.02.2024 | 07:00

Yrittäjien tyytyväisyys hallitusta kohtaan on vahvistunut, kertoo Suomen yrittäjien teettämä tuore yrittäjägallup. Myös luottamus hallituksen keskeisiä ministereitä kohtaan on kasvanut.

Helmikuun yrittäjägallup kertoo, että 64 prosenttia yrittäjistä on tyytyväisiä hallituspohjaan, 60 prosenttia hallitusohjelmaan ja 58 prosenttia hallituksen toimintaan.

– Yrittäjät näkevät laajalti, että hallitus yrittää tehdä uudistuksia, jotka helpottavat yritysten ja yrittäjien mahdollisuuksia toimia, työllistää ja kasvaa, sanoo Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tiedotteessa.

Pentikäisen mukaan yrittäjät myös arvostavat sitä, että hallitus ei ole taipunut eikä taipumassa ay-liikkeen ulkoparlamentaarisen painostuksen alla.

– Yrittäjät kokevat etulinjassa Suomen talouselämän viheliäiset haasteet. He tietävät, että emme voi vain jatkaa velan kasvattamista ja työmarkkinauudistusten välttelyä. Kuten presidentti Sauli Niinistö sanoi, Suomi sakkaa pahasti ja pysyvästi, jos muutoksia ei saada tehtyä.

– Hallitus yrittää nyt uudistuksia, jotka tuovat talouteen dynamiikkaa ilman, että nykyinen työelämän perusturva vaarantuu, Pentikäinen sanoo.

Hallituspohjaan ja -ohjelmaan sekä hallituksen toimintaan ovat eniten tyytyväisiä yli kymmenen henkilöä työllistävät ja teollisuudessa toimivat yrittäjät.

Hallituspohjaan on tyytymättömiä 26 prosenttia ja hallituksen toimintaan tyytymättömiä 32 prosenttia yrittäjistä. Vähiten tyytyväisiä ovat naisyrittäjät, nuoret yrittäjät ja yksinyrittäjät.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään yrittäjägallupiin vastasi helmikuussa 1 339 pk-yritysten edustajaa.

Pääministeri Petteri Orpoon (kok.) on tyytyväisiä 58 prosenttia yrittäjägallupin vastaajista ja valtiovarainministeri Riikka Purraan (ps.) 55 prosenttia. Yrittäjien luottamus hallitusta ja sen keskeisiä ministereitä kohtaan on vahvistunut sitten marraskuun 2023, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran. Eniten on vahvistunut tyytyväisyys hallituspohjaa ja Riikka Purraa kohtaan. Molemmat ovat nousseet viisi prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys on nyt korkeimmillaan tehdyissä mittauksissa.

Sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmaniin että keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkoon oli tyytyväisiä 11 prosenttia yrittäjistä.

– On pantu merkille, että jotkut oppositiopuolueet ovat esittäneet asioita, jotka tekevät yrittämisestä Suomessa entistäkin vaikeampaa, Pentikäinen sanoo.

Suomen yrittäjien Verianilla teettämään tutkimukseen vastasi 1 339 pk-yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 7.−13. helmikuuta 2024.  Tutkimustulosten luottamusväli on 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Verkkouutiset

Yrittäjyys