Verotus on yksi suurimmista esteistä sivuansioiden tekemiselle, selviää Suomen ekonomien teettämästä kyselystä. Samalla jopa noin 750 000 työllistä olisi kiinnostunut ansaitsemaan lisää varsinaisen työnsä ohessa.
Kyselyssä 40 prosenttia vastaajista nimesi verotuksen yhdeksi merkittävimmistä sivuansainnan tekemistä tai lisäämistä vaikeuttavista tekijöistä. Vain oma ajankäyttö koettiin verotusta suuremmaksi esteeksi.
Kun vastaajilta kysyttiin, miten lisäansioiden nykyistä kevyempi verotus vaikuttaisi heidän toimintaansa, 39 prosenttia arvioi lisäävänsä sivuansaintaa ja 37 prosenttia mahdollisesti lisäävänsä sitä. Yhteensä 76 prosenttia vastaajista arvioi siis, että kevyempi verotus voisi lisätä heidän sivuansaintaansa.
Sivuansaintaa jo tekevistä näin vastasi 85 prosenttia ja sivuansaintaa harkinneista 86 prosenttia.
– Kireä veroprogressio heikentää lisätyön tekemisen kannustimia. Jos Suomeen halutaan enemmän työtä, yritteliäisyyttä ja kasvua, myös jo työssä olevien kannustimia lisätyön tekemiseen tulee tarkastella, Suomen ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja sanoo tiedotteessa.
Lähes joka kolmas haluaisi ansaita työnsä ohessa
Kyselyn mukaan 30 prosenttia työllisistä ei kyselyn hetkellä tehnyt sivuansaintaa, mutta oli harkinnut sitä ja haluaisi tehdä sitä. Suomen työlliseen väestöön suhteutettuna kyse on noin 750 000 ihmisestä.
Sivuansainta on jo nyt yleistä. Kyselyn mukaan 52 prosenttia työllisistä on saanut viimeisen vuoden aikana varsinaisen työnsä ohella muita ansiotuloja joko säännöllisesti tai satunnaisesti.
Tutkimuksessa sivuansainnalla tarkoitetaan pääasiallisen palkkatyön tai yrittäjyyden rinnalla tehtävää aktiivista lisäansaintaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi konsultointia, freelancer- tai projektityötä, kouluttamista, luottamustehtävistä saatavia palkkioita tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Sijoitustuloja ei lasketa sivuansainnaksi.
– Kun keskustellaan työn tarjonnasta, huomio kiinnittyy usein työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Kasvun kannalta merkitystä on kuitenkin myös sillä, kuinka paljon jo työssä olevat ihmiset haluavat ja pystyvät tekemään. Kyselyn perusteella Suomessa on tässä suhteessa huomattava hyödyntämätön potentiaali, Erämaja sanoo.
Lisätyö voisi tuoda kymmeniä miljoonia työtunteja
Sivuansaintaa jo tekevät käyttävät siihen mediaanina kymmenen tuntia kuukaudessa ja keskimäärin 14,3 tuntia kuukaudessa.
Jos neljännes sivuansainnasta kiinnostuneista työllisistä ryhtyisi tekemään sitä 10 tuntia kuukaudessa, kansantalouteen syntyisi laskennallisesti yli 20 miljoonaa lisätyötuntia vuodessa.
Suomen ekonomien mukaan lisäys voisi tarkoittaa satojen miljoonien tai jopa miljardin euron vuosittaista arvonlisää riippuen siitä, millaisessa työssä lisätunnit tehtäisiin ja kuinka tuottavaa työ olisi.
Potentiaalia on kyselyn perusteella enemmänkin, sillä sivuansaintaa jo tekevistä 37 prosenttia aikoo lisätä sitä seuraavan kahden vuoden aikana.
– Yksittäisen ihmisen kohdalla kyse voi olla vain muutamasta tunnista kuukaudessa. Kun sama mahdollisuus kertautuu sadoilletuhansille ihmisille, mittakaava muuttuu nopeasti merkittäväksi. Kaiken potentiaalin ei tarvitse toteutua, jotta vaikutus olisi jo huomattava, Erämaja sanoo.
Sivuansaintaa ei kyselyn perusteella tehdä ensisijaisesti taloudellisen pakon vuoksi. Sivuansaintaa tekevien yleisin motiivi on lisätulojen tai ylimääräisen rahan saaminen, jonka mainitsi 65 prosenttia vastaajista. Toimeentulon, taloudellisen pakon tai arjen menot mainitsi syyksi 14 prosenttia.
Sivuansaintaa tekevistä 53 prosenttia kertoo ansaintansa perustuvan omaan osaamiseen tai asiantuntijuuteen. Lisäksi 73 prosenttia vastaajista katsoo, että sivuansaintaa ja sivutoimista yrittäjyyttä pitäisi tukea osana Suomen kasvupolitiikkaa.
– Suomessa on valtava määrä osaamista, jota ihmiset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän varsinaisen päätyönsä rinnalla. Tavoitteena ei ole saada kaikkia tekemään enemmän töitä. Olennaista on, ettei tarpeettomasti jarruteta niitä, joilla on sekä halua että mahdollisuus tehdä ja ansaita hieman enemmän, Erämaja sanoo.
Aula Research Oy toteutti kyselyn työikäisten kansalaisten parissa. Aineisto kerättiin 11.–21. toukokuuta 2026 sähköisellä kyselyllä, johon vastasi 1 013 henkilöä. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta