Verotuksen tulkinnanvaraisuus, kalliit ennakkoratkaisut ja ankarat sanktiouhat ajavat yrittäjiä ja omistajia varovaisuuteen, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tuoreessa analyysissa.
Samalla kun sääntely on monimutkaistunut, verotus on automatisoitunut ja vastuu verolainsäädännön tulkitsemisesta on jäänyt veronmaksajalle. Verohallinto määrää virhetulkinnoista automaattisesti verosanktion.
Virhe verojen ilmoittamisessa johtaa pahimmillaan veropetossyytteeseen, vaikka kyse olisi yksittäisestä ja tahattomasta laiminlyönnistä tai tulkintaepäselvyydestä.
– Verohallinnon ei pidä tehdä rikosilmoitusta tulkinnanvaraisista asioista. Jos veronmaksajalla ei ole aiempia laiminlyöntejä ja hän korjaa virheen sekä maksaa verot viivästyskorkoineen, yksittäisestä virheestä pitää riittää hallinnollinen seuraamus, Kujanpää sanoo tiedotteessa.
EVA esittää, että tulkinnalliset verokysymykset voisi nostaa esiin veroilmoituksella ilman käsittelymaksua tai sanktioriskiä. Tulkinnanvaraisissa asioissa Verohallinnon ei pidä määrätä rangaistusluonteisia veronkorotuksia eikä ilmoittaa veropetosepäilyä poliisille.
Lisäksi Suomeen tulisi ottaa käyttöön tehokas katuminen, joka mahdollistaisi ilmoittamatta jääneiden tulojen ilmoittamisen jälkikäteen verottajalle ilman rikossyytteen riskiä.
– Yritysten kokema verotuksen epävarmuus ei ole vain hallinnollinen ongelma – se on kasvun ja investointien jarru. Kun veroprosessit venyvät vuosikausiksi, yritysten oikeusturva horjuu. Tämä lukkiuttaa kestämättömästi yritystoimintaa, ja rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon. Järjestelmäämme tulee kehittää suuntaan, jossa ratkaisuja saa ripeästi ja yritysten voimavarat voi keskittää odottelun sijaan yritystoiminnan kehittämiseen, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala‑Harmanen.