Viime päivinä kotimaassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, millainen käytäntö Ruotsissa on poliittisiin lakkoihin liittyen. Hallitus on parhaillaan valmistelemassa työmarkkinauudistuksia ja Ruotsin tilannetta on verrattu aktiivisesti muun muassa poliittisten lakkojen rajoittamisen osalta.
Suomen hallitus on säätämässä poliittisten lakkojen ja työnseisausten enimmäiskestoksi 24 tuntia.
Verkkouutiset kysyi kolmelta ruotsalaiselta siviili- ja työoikeuden asiantuntijalta, millainen käytäntö Ruotsissa on poliittisten lakkojen suhteen.
Ruotsissa yksityisellä sektorilla ei ole poliittisia lakkoja koskevaa lainsäädäntöä.
– Yksityisellä sektorilla poliittinen lakko on laillinen, jos se on lyhytaikainen protesti- tai mielenosoitustoiminta. Kansainvälisen kontekstin omaavien poliittisten lakkojen mahdollisuudet ovat laajemmat kuin kansallisella ruotsalaisella taustalla olevien poliittisten lakkojen mahdollisuudet. Kotimaista taustaa olevien poliittisten lakkojen tulee olla niin lyhyitä, että ne vaikuttavat tuotantoon mahdollisimman vähän, tilannetta avaa Lundin yliopiston siviilioikeuden professori Birgitta Nyström Verkkouutisille.
Yksityisen sektorin osalta laissa ei tehdä selkeää jakoa poliittisiin tai muihin työtaistelutoimiin.
– Työtuomioistuin on kuitenkin omaksunut oikeuskäytännössään, että poliittiset työtaistelutoimet – usein tällä tarkoitetaan lakkoa – eli toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on protesti tai mielenosoitus, on sallittu, jos se on ajallisesti lyhyt ja sillä on hyvin rajallinen vaikutus tuotantoon ja työnantajan johtamisoikeuksiin. Se todennäköisesti vaihtelee eri tilanteissa. Työehtosopimuksen sitomat ammattiliitot voivat olla rajoitetumpia kuin järjestöt, joita työehtosopimus ei sido, Uppsalan yliopiston työoikeuden yliopistonlehtori Mikael Hansson kertoo Verkkouutisille.
Julkisella sektorilla on lainsäädäntö, joka kieltää työtaistelun, jos sen tarkoituksena on vaikuttaa kotimaan poliittisiin olosuhteisiin eli toisin sanoen sisäpolitiikkaan.
Nyström muistuttaa, että poliittiset lakot ovat Ruotsissa harvinaisia.
– Viimeisten 20-25 vuoden aikana Ruotsin satamissa on ollut pari kansainvälistä taustaa olevaa poliittista lakkoa.
Lainvalmisteluissa poliittisia lakkoja käsiteltiin 1970-luvulla, mutta asiaa ei säännelty, koska sitä pidettiin Ruotsissa harvoin esiintyvänä asiana, joka voitaisiin ratkaista myöhemmin työtuomioistuimessa, taustoittaa Göteborgin yliopiston siviilioikeuden dosentti Peter Andersson Verkkouutisille.
Miten pitkä poliittinen lakko sitten on sallittu Ruotsissa?
– Lakon kestoa punnitaan sen vaikutuksiin työnantajan johtamisoikeuksiin. Kokonaislakko voidaan sallia lyhyemmäksi ajaksi kuin jokin sen osittainen toimi, Hansson toteaa.
Työtuomioistuimen ensimmäinen ja ehkä tunnetuin poliittisia lakkoja koskeva ratkaisu on vuodelta 1980 (päätös 1980:15). Tapauksessa oli kyse saarrosta, jossa kolme ammattiliittoa kieltäytyi purkamasta tai lastaamasta Chileen rekisteröityjä aluksia ja lentokoneita.
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan saarto oli poliittinen. Samalla otettiin huomioon, että saarron tarkoituksena oli luoda painetta Chilen hallintoa kohtaan poliittisten ja perusoikeuksien uudistusten tekemiseksi. Näin ollen saarrolla katsottiin olleen samaan aikaan sekä poliittinen että ammattiyhdistyslähtöinen tausta. Työtuomioistuin päätti, että viikon kestänyt saarto oli laillinen, koska se ei ollut lain, yleisten työehtosopimusten tai työsopimuksen vastaista.
Työtuomioistuin kuitenkin totesi ennakkopäätöksen perusteluissa, että ratkaisun johtopäätökset koskevat vain käsittelyssä ollutta tapausta eivätkä poliittisia lakkoja yleensä.
Hansson korostaa, että vuoden 1980 tapaus sallittiin ennen kaikkea siksi, ettei sillä ollut käytännön vaikutusta työnantajaan.
Suomen julkisessa keskustelussa usein viitattu tapaus on vuodelta 2001 (päätös 2001:89), jolloin työtuomioistuin katsoi päätöksessään, että satamatyöntekijöiden kahden tunnin työnseisaus oli sallittu. Kansainvälinen satamatyöntekijöiden liitto vaati kaikkia EU:n satamatyöntekijöiden ammattiliittoja 24 tunnin saartoon kiistanalaisen EU-direktiivin takia. Ruotsin ammattiliitto päätti kuitenkin rajoittaa saarron kahteen tuntiin. Työtuomioistuimen mukaan toimenpide oli protesti ja mielenilmaus mutta kestoltaan lyhyt ja se todettiin sallituksi.
Hanssonin mukaan tuorein päätös on parin vuoden takaa, jolloin satamatyöntekijät kieltäytyivät käsittelemästä venäläisiä laivoja Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Työtuomioistuimen vuonna 2022 antamassa päätöksessä (2022:33) venäläisten alusten 3,5 viikon saartoa pidettiin liian pitkänä.
Eli työtaistelutoimen vaikutukset työnantajaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen sekä työtaistelun kotimainen ja kansainvälinen ulottuvuus ovat keskiössä, kun Ruotsissa arvioidaan poliittisen lakon laillisuutta. Yksiselitteistä vastausta lakon sallittuun kestoon ei ole, vaan se ratkaistaisiin tapauskohtaisesti.
Ovatko työtuomioistuimen ratkaisut sitovia vai neuvoa-antavia?
Hansson muistuttaa, että Ruotsin lainsäädännössä ei ole muodollista vaatimusta noudattaa ennakkopäätöksiä, mutta vahva traditio on noudattaa korkeimpien oikeuksien antamia ratkaisuja.
– Vain työtuomioistuin voi antaa päätöksiä työtaistelutoimista, joten työtuomioistuin noudattaa näissä asioissa omaa käytäntöään, Hansson kertoo.
Olisiko esimerkiksi viikon kestävä poliittinen lakko sallittu Ruotsissa?
– Viikon mittaisesta poliittisesta lakosta ei ole oikeuskäytäntöä mutta uskallan sanoa, että se ei olisi sallittua Ruotsissa, professori Nyström arvioi.
