Verkkouutiset

Verkkouutisten kyselyn mukaan enemmistö Suomen nykyisistä mepeistä kannattaa puolustuskomissaarin salkun perustamista seuraavaan EU-komissioon. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / FREDERICK FLORIN

VU selvitti: Enemmistö suomalaismepeistä kannattaa puolustuskomissaarin salkkua

Kokoomuksen Henna Virkkusen mukaan komissaari toteutuu, koska EU-komission nykyinen puheenjohtaja kannattaa asiaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Yli puolet Suomen nykyisistä europarlamentaarikoista kannattaa erillisen puolustuskomissaarin salkun perustamista seuraavaan, kesäkuun vaalien jälkeen aloittavaan EU-komissioon, selviää Verkkouutisten europarlamentaarikoille helmi-maaliskuun vaihteessa tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi kymmenen suomalaismeppiä, joista yhdeksän ilmoitti kannattavansa puolustuskomissaarin salkun perustamista. Yksi meppi ilmaisi kielteisen kantansa. Neljä edustajaa ei puolestaan vastannut kyselyyn.

Puolueittain tarkasteltuna kannatusta tulee kolmelta kokoomuksen, kahdelta SDP:n, kahdelta keskustan sekä yhdeltä vihreiden ja RKP:n edustajalta.

– Kannatan. Tämä on EPP-ryhmämme aloite, jota myös parlamentin enemmistö ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja tukee, joten tämä tulee toteutumaan. Turvallisuuden vahvistaminen on tulevan kauden EU-politiikan keskeinen prioriteetti. Tässä jännittyneessä geopoliittisessa tilanteessa tarvitaan mahdollisimman tiivistä EU-tason puolustusteollisuuden koordinaatiota, vastaa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

– Samalla tavalla kuin kansallisellakin tasolla on erikseen ulko- ja puolustuspolitiikasta vastaavat ministerit, myös EU:ssa pitäisi olla EU:n ”ulkoministerin” lisäksi myös puolustuksesta vastaava henkilö. Tämä on tärkeää myös EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiselle, kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vastaa.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa muistuttaa, että tulenarka geopoliittinen tilanne vaatii tehokasta yhteistyötä EU-tasolla.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut unionin heikkoudet yhtenäisessä koordinoinnissa esimerkiksi yhteisen ase- ja ammustuotannon sekä Ukrainan asetoimitusten saralla. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden volyymi ei tällä hetkellä ole riittävä. Lisäksi meidän täytyy huolehtia siitä, että pysymme kilpailussa mukana, sillä esimerkiksi droonituotannossa Eurooppa ei nykyisellään pärjää Kiinalle.

Sarvamaan mukaan EU tarvitsee nyt oman strategiansa ja oman vahvan äänensä, joka johtaa keskustelua puolustusasioissa.

– Tämä on tärkeää etenkin tilanteessa, jossa EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyön tulevaisuus on riippuvainen Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputuloksesta. Euroopan täytyy varautua ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

Kannatusta tulee myös sosialidemokraattien Miapetra Kumpula-Natrilta.

– Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut huomattavasti siitä, kun nykyinen komissio nimitettiin 2019. EU-jäsenmaiden on tehtävä entistä enemmän yhteistyötä puolustus- ja turvallisuusasioissa.

SDP:n Eero Heinäluoma kannattaa ajatusta, koska hänen mielestään turvallisuus- ja puolustusteemojen vahvempi koordinaatio on tarpeen.

Tukea tulee myös keskustan molemmilta europarlamentaarikoilta.

– Asiasta äänestettiin äskettäin Strasbourgissa helmikuun toisen istunnon yhteydessä, jossa annoin tukeni sekä puolustuskomissaarin salkun perustamiselle että pysyvälle SEDE (Security and Defence)-valiokunnalle Euroopan parlamentissa, vastaa Mauri Pekkarinen (kesk.).

– Muuttuneen turvallisuusympäristön takia on tärkeää vahvistaa EU:n puolustusteollisuuden kapasiteettia ja lisätä ammustuotantoa, ja tämän tulee näkyä myös komission salkkujen sisällöissä. Jos salkku on (Ursula) von der Leyenin esittämän mukaisesti pelkästään aseteollisuuteen keskittyvä, se voisi myös olla osana jotain muuta salkkua nykyistä vahvemmalla painotuksella. Tällä hetkellä se onkin jaettu sisämarkkinakomissaarin ja EU:n korkean edustajan kesken, kantaansa perustelee keskustan meppi Elsi Katainen.

Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsä ilmoittaa myös kannattavansa EU:n puolustusyhteistyön vahvistamista.

– Se on etenkin Suomen etu, sillä meillä on haastava naapuri. Yhteisen puolustuskomissaarin nimittäminen toisi lisää selkärankaa ja demokraattisuutta puolustusyhteistyöhön Euroopassa. Turvallisuustilanteemme on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Perussopimuksen mukaan vastuussa yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta on EU:n korkea edustaja, mutta tätä työsarkaa voisi jakaa, hän perustelee.

Myös RKP:n meppi Nils Torvalds kannattaa ajatusta pienellä sivuhuomautuksella.

– Toki salkusta pitäisi ennemmin käyttää nimitystä puolustusteollisuuskomissaari, sillä puolustuskomissaari-nimitys antaa tehtävästä aivan väärän kuvan.

Kyselyyn vastanneista ainoastaan perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ilmoitti kielteisen kantansa.

– En kannata puolustuskomissaarin salkun perustamista. Mielestäni EU:sta ei pidä syventää puolustusunionia, vaan sen tulee keskittyä perustehtäviinsä. Nato on Euroopan puolustuksen ydinorganisaatio, ja Suomi on sen täysjäsen. En pidä järkevänä päällekkäisten rakenteiden kehittämistä, hän perustelee.

Puolustuskomissaarin vastuualueet

Verkkouutiset kysyi europarlamentaarikoilta myös, millaisia tehtäviä tai vastuualueita EU:n puolustuskomissaarin salkkuun pitäisi heidän mielestään sisällyttää.

Useimmissa vastauksissa nostettiin esiin puolustusteollisuuden kehittäminen sekä EU:n ja Naton suhteiden koordinointi. Mepit ottivat vastauksissaan esiin kuitenkin lukuisia tehtäviä, mitä salkkuun voisi sisältyä.

Sirpa Pietikäisen mielestä puolustuskomissaarin työpöydälle tulisi puolustusta koskevan strategisen kompassin kehitys. Hän listaa kymmenkunta potentiaalista tehtäväaluetta, muun muassa perinteisten aseiden ja puolustusvälineistön yhteiseurooppalaisen valmistuksen koordinoinnin, sotaharjoitusten järjestämisen, eurooppalaisen tiedustelupalvelun perustamisen, kyberturvallisuuden ja huoltovarmuuden.

Alviina Alametsän mukaan komissaarin vastuulle voisi kuulua puolustusteollisuuden vahvistamisen lisäksi esimerkiksi eurooppalaisten puolustusmarkkinoiden luominen ja EU:n yhteisten puolustushankintojen edistäminen.

– EU:n on kyettävä vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksiin. Tätä varten täytyy parantaa yhteistyötä, kuten hankintoja ja suunnittelua. Puolustuspolitiikan koordinoitu arvioiminen on paljastanut puolustusyhteistyön aukkoja ja päällekkäisyyksiä, joihin uusi komissaari voisi tarttua, ja tehostaa samalla rahankäyttöä, hän perustelee.

Myös EU-tason asevientivalvontaa täytyy Alametsän mielestä kehittää.

– Komissaari kannattaisi asettaa vastuuseen kolmansiin maihin vietävien EU:n puolustustuotteiden valvonnasta, jottei niitä päädy vääriin käsiin, kuten hyökkäyksiin viattomia siviilejä vastaan. Esimerkiksi yhä Ukrainan sodan aikana aseita on päätynyt EU:sta Venäjälle.

Miapetra Kumpula-Natrin mielestä komissaarin vastuulla voisivat olla esimerkiksi EU-maiden ase- ja ammustuotantoon liittyvät asiat, koordinointi kriisinsietokyvyssä ja varautumisessa, kyberturvallisuus, laajemman turvallisuuden koordinaatio sekä EU:n suhteet Natoon.

Petri Sarvamaan mielestä puolustuskomissaarin keskeinen tehtävä olisi EU:n oman puolustuskyvykkyyden kehittämisen johtaminen ja koordinointi.

– Tähän liittyvät vahvasti myös huoltovarmuusasiat. Lisäksi puolustuskomissaari olisi oikea henkilö huolehtimaan EU:n ja Naton yhteistyöstä sekä yhteentoimivuuden kehittämisestä. Lisäksi on muistettava, että meillä on jo välineitä, kuten yhteisen avunannon sopimus sekä yhteiset nopean toiminnan joukot, joita pitää voida ja uskaltaa tarpeen mukaan hyödyntää. Yhteistä koordinaatiota johtava puolustuskomissaari olisi avainasemassa myös tässä.

Eero Heinäluoma nostaa esiin yhteiset hankinnat, yhteisen puolustusteollisuuden kehittämisen ja EU:n oman puolustusosaamisen vahvistamisen esimerkkeinä tarpeellisista uudistuksista.

– Pienemmällä rahankäytöllä saataisiin suurempia hyötyjä. Puolustuskomissaarin toimialaan kuuluisi myös hyvin puolustusalan yhteisten kehityshankkeiden sekä Ukrainalle suunnatun tuen paimentaminen, myös kriisinhallinnasta ja siihen liittyvästä osaamisesta vastaaminen.

Henna Virkkusen mukaan on syytä muistaa, että puolustuspolitiikassa toimivalta on edelleen jäsenmailla itsellään ja Nato puolestaan on Euroopan puolustusorganisaatio.

– Puolustuskomissaarin salkku käsittäisi siis pääasiassa puolustusteollisuuden aloitteita, yhteishankintojen ja sisämarkkinoiden kysymyksiä, jotka irrotettaisiin pääosin teollisuuskomissaarin tehtävistä. Mahdollisesti joitakin tehtäviä siirtyisi myös ulkopolitiikan korkealta edustajalta. Ennen kaikkea EU:n rooli puolustuspolitiikassa on kuitenkin teollisuutta ja infraa.

Mauri Pekkarinen muistuttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että EU:n jäsenmaiden on lisättävä voimakkaasti sekä puolustustarviketuotantoaan, että taloudellista panostustaan puolustuskykynsä kehittämiseen.

– Vastuut tässä asiassa ovat hajallaan. Korkea edustaja, teollisuuskomissaari ja tutkimuskomissaari ovat muun muassa joltakin kulmalta vastuussa, mutta selkeää vastuuta ei ole kenelläkään. Puolustuskomissaarin tehtävänä olisi vastata esimerkiksi Euroopan turvallisuusympäristöanalyysistä, strategioista yhteisiksi toimiksi määritellyissä tehtävissä, työnjaosta Naton ja EU:n kesken, koordinoida puolustustarviketuotantoa ja hankintaa sekä avustaa yhteishankinnoissa.

Elsi Kataisen mielestä puolustuskomissaarin salkussa voisi olla puolustusteollisuuden vahvistamisen lisäksi myös koordinaatiotehtäviä esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamisen valmistautumisen osalta sekä turvallisuus- ja elinvoimakysymyksiä muun muassa Arktisen alueen ja EU:n ja Naton Venäjän vastaisen ulkorajan suhteen.

– Toimivaltakysymyksissä on pidettävä huolta siitä, että Naton ja kansallisten puolustusjärjestelmien ja hallinnoinnin tonteille ei pidä mennä.

EU-mepeillä suopea suhtautuminen

Verkkouutiset tiedusteli mepeiltä myös sitä, millainen mielipideilmasto EU-maiden meppikollegoiden piirissä heidän näkemyksen mukaan vallitsee puolustuskomissaarin salkun perustamisesta.

Henna Virkkusen mukaan valtaosa EU-parlamentista ja erityisesti EU-myönteiset keskiryhmät kannattavat aloitetta.

– Strasbourgissa äänestettiin helmikuussa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuosikatsauksesta, jossa yhtenä kohtana oli ehdotus puolustuskomissaarin tehtävästä. Tämän puolesta äänestystulos oli 313-117. Vastaan olivat vasemmisto ja äärioikeisto. Myös lähes kaikki oikeistokonservatiivien ECR-ryhmässä äänestivät vastaan, kuten Puolan Laki- ja oikeus -puolue ja ruotsidemokraatit.

Miksi sitten osa edustajista vastustaa?

– Vasemmisto ajaa yleensä aseistariisuntaa ylipäätään, kansallismielisistä osa pelkää puolustuskomissaarin johtavan syvempään EU-integraatioon, osa taas on huolissaan mahdollisista päällekkäisyyksistä Naton kanssa ja kaikkein äärioikeistolaisimmat (Vladimir) Putinin ystävät eivät halua ylipäätään Euroopan vahvistavan puolustustaan, Virkkunen jatkaa.

Eero Heinäluoman mukaan herkkyys turvallisuus- ja puolustusasioiden tärkeydelle on ilmiselvästi lisääntynyt.

– Samalla parlamentissa on vahvaa yksituumaisuutta siitä, että uuden komissaarisalkun perustaminen ei ole mikään ilmoitusasia, vaan kriisitilanteissakin asiat täytyy hoitaa vakiintuneita demokraattisia prosesseja vaalien.

Petri Sarvamaa arvioi, että tässä maailmanajassa asenneilmapiiri on lähtökohtaisesti myönteinen. Uutta salkkua pohdittaessa nousee esiin kysymyksiä siitä, mihin tarpeeseen tällä vastataan.

– Puolustuskomissaarin osalta se on nähdäkseni selvää. Myös Euroopan parlamentissa on käyty keskusteluja mahdollisen puolustusvaliokunnan perustamisesta ensi kaudelle. Mikäli sekä puolustuskomissaarin salkku että puolustusvaliokunta perustettaisiin, täytyy olla tarkkana siitä, miten yhteistyö toimii. Tärkeää olisi myös, että Suomesta valitaan parlamenttiin ainakin yksi edustaja, jolla on alusta lähtien osaamista, kykyä ja valmius olla avaintekijä puolustusvaliokunnassa.

– Käymieni keskustelujen ja myös parlamentissa suoritetun äänestyksen pohjalta arvioin, että puolustuskomissaarin salkun perustamiselle on olemassa laajaa yhteisymmärrystä nykyisessä Euroopan parlamentissa ja varmasti myös tulevassa, vastaa europarlamentaarikon tehtävät tähän kauteen päättävä konkariedustaja Mauri Pekkarinen.

Verkkouutisten kyselyyn eivät vastanneet europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.), Silvia Modig (vas.) ja Teuvo Hakkarainen (ps.).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)