Jevgeni Prigožinin johtamien Wagner-joukkojen äskettäinen kapina paljasti venäläistutkija Aleksandra Prokopenkon mukaan Venäjän poliittisen järjestelmän kriisin ja valtavat ristiriidat Venäjän asevoimien sisällä.
Kriisin syvyyttä kuvastaa hänen mukaansa osaltaan se, että Vladimir Putin kokee edelleen tarpeelliseksi esiintyä televisiolähetyksissä jopa tiheämmin kuin Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan ensimmäisinä viikkoina.
– Syyt tähän ovat selvät: Prigožinin ”Oikeudenmukaisuuden marssi” kohti Moskovaa oli ennennäkemätön shokki venäläiselle yhteiskunnalle, hallintokoneistolle ja turvallisuusviranomaisille. Se rikkoi sekä kirjoittamattomia pelisääntöjä että Venäjän federaation lakeja, saksalaisessa DGAP-instituutissa työskentelevä Prokopenko toteaa Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Kun kaikki viime viikolla odottivat presidentiltä selityksiä tähän, Putin puhui julkisuudessa vain kansakunnasta, joka oli tiivistänyt rivinsä vaaran uhatessa, ja turvallisuuspalvelujen sankarillisuudesta (vaikka ne eivät olleet tosiasiassa tehneet mitään). Kaiken kaikkiaan Putin antoi vaikutelman henkilöstä, joka on pahasti vieraantunut todellisuudesta, Prokopenko sanoo.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Prokopenko on toiminut muun muassa Venäjän keskuspankin ja Moskovan talouskorkeakoulun palveluksessa.
Temput eivät auta
Wagner-joukot eivät Prokopenkon mukaan todellisuudessa kohdanneet minkäänlaista vastarintaa vallatessaan Donin Rostovin vain muutamassa tunnissa ja perustaessaan tukikohdan Venäjän eteläisen sotilaspiirin päämajaan, josta käsin Ukrainan vastaista sotaa olisi tarkoitus johtaa.
Vaikka turvallisuusjoukot eivät tehneet käytännössä mitään kapinallisten pysäyttämiseksi, Putin on hänen mukaansa päätynyt arvostamaan sitä, että ne eivät houkutuksista huolimatta siirtyneet Prigožinin puolelle.
– Olla tekemättä mitään oli parempi kuin liittyä kapinallisiin. Tässä ”uroteossa” kunnostautuneita kiitetään, kuolleille jaetaan kunniamerkkejä ja Venäjän kansalliskaartille, joka oli kapinan aikana hiiren hiljaa, annetaan uutta sotilaskalustoa, Prokopenko sanoo.
Putinin hallinto selvisi tällä kertaa kapinasta, mutta sen aiheuttamat vahingot ovat Prokopenkon mukaan pitkäkestoisia.
– Vaikka saattaa näyttää siltä, että Putin on käsitellyt kapinan jälkeistä tilannetta onnistuneesti sivuuttamalla ongelmat ja jakelemalla palkintoja, järjestelmään kohdistuva rasite on todellisuudessa edelleen olemassa. Monien ennakoimat sortotoimet ja puhdistukset vain pahentavat sitä, hän toteaa.
– Venäjän poliittinen hallintojärjestelmä on syvässä kriisissä, koska se jättää todelliset ongelmat huomiotta ja on kiinnostunut vain siitä, mikä on Putinin käsitys todellisuudesta. Sota ja niukkenevat resurssit ovat osaltaan syventäneet tätä kriisiä. Ongelmien korjaaminen PR-tempuilla ja turvallisuuspalveluiden lisääntyvällä pelottelulla on kuin yrittäisi korjata reikää seinässä tavallisella teipillä: se voi tarttua, mutta se ei pidä.