Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan ketjussa Venäjän lainsäädännön laajenemista, joka mahdollistaisi sotilaallisen voiman käytön rajojen ulkopuolella “kansalaistensa suojelemiseksi”. Limnell arvioi, mitä muutos voi tarkoittaa Suomelle.
Limnellin mukaan kyse on Venäjän sisäisestä laista, jota hän kuvaa strategiseksi työkaluksi tulevaisuuden operaatioille.
– Perusteluna on “venäläisten suojeleminen”. Todellisuudessa kyse on ennen kaikkea pelotteesta, suurvaltapolitiikan viestistä ja oman toiminnan legitimoinnista, hän kirjoittaa.
Limnell viittaa aiempiin esimerkkeihin, joissa vastaavaa perustelua on käytetty. Vuonna 2008 Venäjä perusteli sotilaallista interventiota Etelä-Ossetiassa Georgiassa rauhanturvaajien ja kansalaisten suojelemisella.
– Perustelu loi mallin, jota on käytetty myöhemmin, Limnell toteaa.
Hän nostaa esiin myös vuoden 2014 tapahtumat Ukrainassa ja Krimin.
– Sama kaava toistui. Venäjä puhui venäläisväestön suojelemisesta Ukrainassa. Lopputulos oli alueen laiton liittäminen Venäjään. “Suojelu” muuttui geopoliittiseksi voimankäytöksi.
Limnellin mukaan uusi laki vie kehitystä pidemmälle.
– Sotilaallinen voima voidaan perustella myös oikeudellisilla prosesseilla ulkomailla. Ei tarvita aseellista uhkaa, vaan riittää, että venäläinen kohtaa oikeudellisia toimia. Kynnys madaltuu merkittävästi.
Hänen mukaansa muutos on ennen kaikkea ajattelutavassa.
– Sotilaallinen voima ei ole enää vain reaktio uhkaan, vaan työkalu myös poliittisten ja oikeudellisten tilanteiden hallintaan. Laki institutionaloi sen, mikä aiemmin tehtiin tapauskohtaisilla perusteluilla.
Limnell pitää lakia osana laajempaa Venäjän toimintamallia.
– Laki, informaatio ja sotilaallinen voima kulkevat yhdessä. Ensin rakennetaan narratiivi “suojelusta”, sitten luodaan oikeudellinen kehikko ja lopuksi tarvittaessa toimitaan nopeasti.
Suomen kannalta kyse ei Limnellin mukaan ole siitä, että laki loisi suoran sotilaallisen uhan, vaan siitä, miten Venäjä ajattelee voimankäytöstä ja oikeutuksesta lähialueilla.
– Kyse on siitä, miten Venäjä laajentaa “oikeuttaan” puuttua muiden maiden asioihin.
Riskit korostuvat hänen mukaansa niin sanotuissa harmaan alueen tilanteissa.
– “Kansalaisten suojeleminen” voi liittyä informaatio-operaatioihin, oikeudellisiin kiistoihin tai lavastettuihin tapahtumiin. Perustelut voidaan rakentaa nopeasti ja kohdentaa tarkasti.
Limnellin mukaan Suomelle korostuu kolme keskeistä asiaa: tilannekuva, lainsäädäntö ja viestintä.
– Meidän on tunnistettava narratiivit ajoissa, varmistettava oma oikeudellinen kestävyys ja viestittävä selkeästi, mitä tapahtuu ja miksi.
Hän korostaa, että Georgian sota ja Krimin valtaus eivät olleet yksittäisiä poikkeuksia, vaan osa pidempää kehityskulkua.
– Nyt tätä polkua vahvistetaan lailla. Siksi tätä pitää seurata tarkasti myös Suomessa – ei pelon vuoksi, vaan ymmärryksen ja varautumisen vuoksi, Limnell linjaa.
Venäjällä käsittelyssä oleva uusi laki mahdollistaisi esimerkiksi sotilasjoukkojen lähettämisen puolustamaan ulkomailla asuvia venäläisiä.