Ruotsin tiedustelujohtaja: 100 dollarin öljy ei pelasta Venäjän taloutta

Thomas Nilssonin mukaan Venäjän talousongelmat ovat levinneet myös puolustussektorille.
Moskovan kansainvälinen liikekeskus 15. huhtikuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO
Moskovan kansainvälinen liikekeskus 15. huhtikuuta 2026., AFP / LEHTIKUVA / IGOR IVANKO

Ruotsin sotilastiedustelun johtajan mukaan Venäjän heikossa kunnossa oleva talous ei ole elpynyt, vaikka öljyn hinnan nousu Lähi-idän sodan aikana on kasvattanut Kremlin kuihtuneita kassavaroja.

Ruotsin sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelun johtaja Thomas Nilsson kertoi Financial Timesin haastattelussa, että Venäjän pitäisi pitää Urals-raakaöljyn hinta yli 100 dollarissa barrelilta vuoden ajan kuroakseen umpeen budjettivajeensa, ja vielä huomattavasti pidempään ratkaistakseen muut taloudelliset ongelmansa.

Presidentti Vladimir Putin on myöntänyt Venäjän talouden suoriutuvan odotuksia heikommin ja varoittanut, että Lähi-idän sodan tuoma öljytulojen kasvu jää lyhytaikaiseksi. Venäjän öljytulot ovat kasvaneet arviolta 150 miljoonaa dollaria (noin 130 miljoonaa euroa) päivässä.

Nilssonin mukaan Venäjän olisi entistä vaikeampaa rahoittaa sotatoimiaan Ukrainassa, mikäli Yhdysvaltojen ja Israelin tulitauko Iranin kanssa pitää ja öljyn hinnat vakiintuvat.

– Heillä on edelleen rakenteellinen ongelma. Ei ole kestävä kasvumalli tuottaa sotaan materiaalia, joka sitten tuhoutuu taistelukentällä, Nilsson sanoi FT:lle.

Nilssonin mukaan Venäjän talousongelmat ovat levinneet myös puolustussektorille, joka on muodostanut suurimman osan maan kasvusta.

Moskova ohjaa rahoitusta alueille, joilla sodankäynnin luonne muuttuu, erityisesti miehittämättömiin järjestelmiin ja pitkän kantaman aseisiin, hän sanoi.

Poimintoja videosisällöistämme

Drooniteollisuuden ulkopuolella Venäjän sotateollinen kompleksi on tappiollinen, kärsii korruptiosta ja kavalluksista sekä riippuvainen valtion omistamien pankkien lainoituksesta, tiedustelujohtaja lisäsi.

Ruotsilla on tiedustelutietoa, jonka mukaan Venäjä manipuloi järjestelmällisesti tietojaan huijatakseen Ukrainan länsiliittolaisia uskomaan, että Venäjän talous on kestänyt raskaat sotamenot ja länsimaiden pakotteet, Nilsson sanoi.

Nilssonilla on sama käsitys kuin Saksan ulkomaan tiedustelupalvelulla BND:llä siitä, että Venäjä aliarvioi budjettivajeensa 30 miljardilla dollarilla (noin 25 miljardia euroa).

– Putinin ei välttämättä tiedä, kuinka huono taloustilanne todella on. Mutta vaikka hän saa väärää tietoa, tätä kaikkea ei voi lopulta paeta, Nilsson sanoi.

Nilssonin mukaan Venäjä “elää laina-ajalla”.

– Venäjän talous voi ajautua vain yhteen kahdesta skenaariosta: pitkäaikaiseen taantumaan tai sokkiin. Kummassakin tapauksessa se jatkaa alamäkeä kohti taloudellista katastrofia.

Venäläismedioissa ollaan huolissaan maan taloudesta ja yrityksistä.
Jarno Limnellin mukaan kyse on ennen kaikkea pelotteesta, suurvaltapolitiikan viestistä ja toiminnan legitimoinnista.
Leningradin alueen kuvernööri myönsi öljyturmat mutta ilmoitti ettei niistä saa puhua julkisesti.
Mainos