Kun Vladimir Putinin Ukrainaa vastaan käymälle hyökkäyssodalle ei edelleenkään näy loppua, mielialat Venäjän länsimielisen älymystön keskuudessa ovat politiikan tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan synkät.
– Liberaalisti ajattelevat venäläiset – ne, jotka ovat jääneet maahan tai ne, joille on osoittautunut mahdottomaksi poistua sieltä – tuntevat olevansa ansassa. He joutuvat kohtaamaan yhä raaempaa sortoa kotimaassaan, mutta myös kokemaan, että länsi on ottanut etäisyyttä [Putinin] hallinnon ohella myös heihin. Heistä on tullut kaksinkertaisia hylkiöitä, Carnegie-ajatushautomossa työskentelevä Kolesnikov sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Putin edustaa hänen mukaansa samaa venäläistä hallintotraditiota, jota filosofi Vladimir Kantor on kuvannut yritykseksi ”tehdä koko kansasta armeija ja koko maasta kasarmi” ortodoksisuuden, itsevaltaisuuden ja kansallisuuden nimiin vannovaan äärinationalistiseen ideologiaan nojaten.
– Kantor viittasi 1825–1855 hallinneen tsaari Nikolai I:n aikaan. Nikolain valtakausi on itse asiassa vain yksi esimerkki monista Venäjän historian uudistusvastaisista kausista, joita on taloustieteilijä Aleksandr Auzanin mukaan leimannut taloudellinen ja teknologinen jälkeenjääneisyys sekä tyytymättömyyden tukahduttamisen kasvavat kustannukset, Kolesnikov toteaa.
Tällaisten kausien jälkeen heiluri on aina lopulta heilahtanut uudistusten suuntaan. Viheliäistä sykliä ei ole hänen mukaansa koskaan saatu katkaistua, vaan Venäjä on palannut yhä uudelleen takaisin samaan negatiiviseen kierteeseen.
Takaisin 1500-luvulle
Jo 1800-luvulta alkaen erityisesti slavofiilista koulukuntaa edustaneet venäläisfilosofit tutkivat Kolesnikovin mukaan venäläisen psyyken syvyyksiä löytääkseen jonkin salaperäisen, näkymättömän voiman, joka kelpaisi moraaliseksi esikuvaksi muulle maailmalle.
– He kuitenkin löysivät vain alemmuuskompleksin – Venäjä ikuisesti länsimaita jäljessä, joka oudolla tavalla sekoittui tunteeseen henkisestä ylivertaisuudesta, hän sanoo.
Venäläinen messianismi synnytti hänen mukaansa uudistusten, sotilaallisen tappion, kapinan, myllerryksen ja vallankumouksen kierteen, jota seurasi lamaannus, kunnes seuraava astui esiin ja vaati maan kadotetun suuruuden palauttamista. Putinin Venäjän kaltainen valtio, joka ylpeilee avoimesti julmuudellaan ja ylivallallaan, edustaa hänen mielestään pikemminkin 1500-lukua kuin nykyaikaa.
– Itse asiassa kaikki, mitä Putinin Venäjä nyt ”tarjoaa” maailmalle, on väkivaltaa ja imperialistista aatetta, Kolesnikov toteaa.
Venäläinen sotilas ei hänen mukaansa ole Euroopan sankarillinen pelastaja, kuten ”suuressa isänmaallisessa sodassa”, vaan pikemminkin varastamaansa vessanpönttöä tai pesukonetta raahaava roisto.
