Venäläistutkija: Eliitti ei käänny presidenttiä vastaan

Hajanainen valtaeliitti tuskin aloittaa laajempaa yhteistyötä maan kärsimistä sotatappioista huolimatta.
Vladimir Putin kokousti turvallisuusneuvoston kanssa syyskuun lopulla. / LEHTIKUVA / AFP / GAVRIIL GRIGOROV
Vladimir Putin kokousti turvallisuusneuvoston kanssa syyskuun lopulla. / LEHTIKUVA / AFP / GAVRIIL GRIGOROV

Tutkija Vladimir Gelman ei pidä yllättävänä, että Venäjän eliitti ei ole toistaiseksi esittänyt näkyvää arvostelua presidentti Vladimir Putinia kohtaan. Hänen mukaansa maan eliitin jakautumista eri leireihin ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa edes sotilaallisten tappioiden seurauksena.

Vladimir Gelman muistuttaa Riddle Russia -median kirjoituksessa, ettei nyky-Venäjällä ole kollektiivisen päätöksenteon mekanismeja, joiden kautta mahdolliset jakolinjat pääsisivät esille. Neuvostoliiton aikana politbyroon kokouksissa käytiin useita valtakamppailuja muun muasssa Nikita Hrushtshovin ja Mihail Gorbatshovin valtakausilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Johtavien virkailijoiden tapaamisten tarkoituksena on lähinnä osoittaa hyväksyntää päätöksille, jotka Vladimir Putin on jo tehnyt. Näin toimittiin myös ennen hyökkäystä Ukrainaan, jolloin turvallisuusneuvoston jäsenet olivat yksitellen presidentin ”tentissä”.

Venäjän eliitin jäsenet ovat sidoksissa presidenttiin sen sijaan, että valta-asema perustuisi tiettyyn poliittiseen rakenteeseen. Putinin valitsemat eliitin jäsenet tekevät ajoittain yhteistyötä esimerkiksi taloudellisia etuja ajaessaan, mutta mahdolliset koalitiot eivät ole pitkäaikaisia.

Tutkijan mukaan eliitin välinen nahistelu pikemminkin vahvistaa yhteen henkilöön nojaavaa valtarakennetta, sillä presidentti pystyy toimimaan riitojen ratkaisijana ja pitämään eliitin hajanaisena.

– Monet ”erityissotilasoperaatiota” vastustavat tavalliset venäläiset eivät lähde kollektiivisiin mielenilmauksiin valtion sortotoimien pelossa. Eliittiin kuuluvat eivät myöskään halua vaarantaa asemaansa aloittamalla yhteistoimintaa Putinia vastaan. Heidän näkökulmastaan yksilöllisen rankaisun riskit ovat huomattavasti suurempia kuin kollektiivinen hintalappu Venäjän sotatoimista, Vladimir Gelman toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nyky-Venäjän oppositio tukahdutettiin jo kauan ennen hyökkäystä Ukrainaan. Tähän mennessä liikekannallepanoa vastustaneet mielenosoitukset ovat olleet lähinnä paikallisia, mikä ei ole luonut eliitille kannustimia avoimeen vastarintaan.

– ”Erityissotilasoperaatiota” vastustavien Venäjän eliitin jäsenten kollektiivisten toimien todennäköisyys on äärimmäisen pieni, ja tilanne tulee pysymään samankaltaisena sotatilanteesta huolimatta, Vladimir Gelman arvioi.

Kremlinkin myöntämä asevoimien kyvyttömyys suojata teollisuutta Ukrainan kaukovaikutukselta alkaa näkyä muuttopäätöksinä.
Hitaat rynnäkkövaunut yrittivät kuljettaa jalkaväkeä kohti Ukrainan asemia.
Mainos