Venäläinen sosiologi ja kirjailija Igor Eidman on pitkäaikainen nykyvenäläisen liberalismin vaikuttaja, joka elää nykyään maanpaossa Saksassa. Eidman on ennen kaikkea venäläisen imperialismin ja isovenäläisen ajattelun asiantuntija. Verkkouutiset on kirjoittanut hänen näkemyksistään aiemmin esimerkiksi tässä ja tässä.
Viestipalvelu Telegramissa otsikolla ”Imperiumin on kuoltava” julkaistussa kirjoituksessaan Eidman ihmettelee, miksi maanpaossa elävät venäläisliberaalit puhuvat edelleen jostain ”kauniista tulevaisuuden Venäjästä”.
”Kaunis tulevaisuuden Venäjä” (prekrasnaja Rossija buduštšego, PRB) on nyky-Venäjän liberalismin poliittinen klisee, joka sai alkunsa vuonna 2017 edesmenneen Aleksei Navalnyin presidentinvaalikampanjasta. Navalnyi kaavaili uudistustensa johtavan PRB:na tunnettuun tilaan.
– [Elokuun 1991] vallankaappausyrityksen epäonnistumisen aikaan 33 vuotta sitten uskoin minäkin kauniiseen tulevaisuuden Venäjään. Enää en. Kuuluisaa [Benjamin] Disraelin lausumaa mukaillen: tuolloin uskomattomuus kauniiseen tulevaisuuden Venäjään tarkoitti sydämen puuttumista, nyt siihen uskominen tarkoittaa aivojen puuttumista.
Eidmanin mukaan venäläinen liberaali on rakastunut ”kauniiseen tulevaisuuden Venäjään ikuisesti ja onnettomasti”.
– Mutta kaunis tulevaisuuden Venäjä on ainoastaan kangastus, hallusinaatio, joka innoittaa ja ruokkii mielikuvitusta, mutta katoaa, kun sitä yrittää lähestyä. Ajoittain Venäjän liberaaleista tuntuu, että PRB on erittäin lähellä, mutta sitten he jälleen kerran huomaavat pettyneensä toiveissaan, ja taas Venäjällä piestään liberaaleja. Toisaalta he eivät koskaan opi virheistään.
”Historia osoittaa, että Venäjän imperiumista ei voi tulla vapaata valtiota”
Venäjänjuutalaisen Eidmanin mukaan venäläinen liberaali vertautuu legendaan ”vaeltavasta juutalaisesta”, joka vaeltaa maailmassa eikä koskaan saavu perille.
– Ikuinen venäläinen liberaali olisi ehtinyt innoissaan tervehtiä Aleksanteri II:n uudistuksia, joutunut sisäisen karkotukseen Aleksanteri III:n vastauudistusten aikana, saanut rohkaisua vuoden 1905 lokakuun manifestista, sitten vaipua epätoivoon seuraavien vastareaktiovuosien aikana, kokea vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen euforia, päätyä bolshevikkien keskistysleirille, kohdata toiveikkaana [Nikita] Hruštšovin liennytysajan ja lähteä maanpakoon [Leonid] Brežnevin aikana, käy Eidman läpi Venäjän historiaa ja jatkaa ihmetellen:
– Ikuinen venäläinen liberaali olisi täyttynyt toivosta [Mihail] Gorbatšovin perestroikan ja [Jegor] Gaidarin uudistusten aikana. Mutta pian seuraisi vanha sorto kolminkertaisena. Ja vielä kaiken tämänkin jälkeen liberaali odottaa vapaata ja kaunista tulevaisuuden Venäjää.
Eidman painottaa, että ”Venäjän imperiumista ei voi tulla vapaata valtiota”. Sillä ei ole väliä, mikä tuon imperiumin kulloinenkin virallinen nimi on, keisarikunta, neuvostotasavalta vai federaatio.
– Tämän koko sen historia osoittaa vakuuttavasti. Imperiumia asuttavat kansat (venäläiset mukaan lukien) vapautuvat vasta sen lopullisen romahduksen jälkeen,
”Venäjän federaatio kantaa imperiumibasillin tartuntaa”
Eidman muistelee kuinka ”[Boris] Jeltsin oli erittäin ylpeä siitä, että hän säilytti Venäjän federaation”.
– Hän sanoi olleensa kaikista presidenttikautensa politiikoista kiitollisin Mintimer Šaimijevile, joka pysäytti Tatarstanin eroamisen Venäjästä ja pelasti siten koko federaation hajoamisen ketjureaktiolta. Nyt on selvä, että Tatarstanin itsenäisyysliikkeen pettänyt Šaimijev auttoi Jeltsiniä säilyttämään imperiumin, joka oli saanut tartunnan ikuisesta ulkoisen laajentumisen ja sisäisen orjuuden basillista, mikä on sitten Putinin aikana aktiivisesti ilmennyt.
Eidman painottaa, että ”venäläiset liberaalit ovat aina puhuneet vapaudesta ja halunneet samaan aikaan säilyttää imperiumin”.
– Venäjän liberalismin patriarkka [Venäjän vuoden 1917 väliaikaisen hallituksen ulkoministeri] Pavel Miljukov kirjoitti Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen: ”Minun käy sääli suomalaisia, mutta kannatan Viipurin kuvernementtia”: Jos haluat Viipurin kuvernementin, ala rakastaa [Josif] Stalinin saapasta.
Hänen mukaansa ”monet liberaalit eivät ole vieläkään ymmärtäneet, että Venäjän imperiumi (jonka nimi on harhaanjohtavasti Venäjän federaatio) ja vapaus eivät sovi yhteen”.
– Vapaus voi saapua Venäjän alueelle ainoastaan samaan tapaan kuin sodanjälkeisessä Saksassa tai Japanissa – sodassa kärsityn tappion ja siirtomaaimperiumin romahtamisen jälkeen. Jos haluatte nykyaikaisen Venäjän asukkaille vapautta, älkää pettäkö ihmisiä kauniin tulevaisuuden Venäjän kangastuksella, vaan auttakaa imperiumia häviämään sota ja kuolemaan pois, ohjeistaa Eidman venäläisliberaaleja.
