Venäläislehti Komsomolskaja Pravdan ja Rossija-televisiokanavan toimittajat kävivät tekemässä haastattelua ja juttua siitä, kuinka itseliikkuva telavetoinen 240-millin 2S4 Tjulpan-panssariase miehistöineen tuhoaa Sjeverodonetskin ja Lysitšanskin välillä olevan Pavlogradin sillan sekä pommittaa itse kaupunkia.
Näiden tietojen ja kuvien avulla ukrainalaiset onnistuivat paikallistamaan Tjulpanin sijainnin ja lopulta Ukrainan kansalliskaartin tykistöpatteri hävitti sen. Ukrainan armeijan mukaan kyse on ensimmäistä kertaa historiassa, kun kyseisen luokan itseliikkuva ase on saatu dokumentoidusti tuhottua. Asejärjestelmä tuhottiin Luhanskin läänissä Rubežnoen kaupungin läheisyydessä.
Neuvostoaikainen Tjulpan on kehitetty jo vuonna 1950 valmistuneen M-240-kranaatinheittimen pohjalta. Tuon itseliikkuvaa versiota alettiin kehittää 1967 ja puna-armeijan käyttöön se otettiin 1971. Sen jälkeen Neuvostoliitto valmisti niitä 588. Ennen Ukrainan sotaa Venäjän armeija oli modernisoinut niitä 10 kappaletta ja varastoissa niitä on tiettävästi 400, mutta niiden toimintakunto ei ole tiedossa.
Tjulpanin runkolavetti on otettu Krug-ilmatorjuntajärjestelmästä. Sen rungossa automaattilataaja 20 kranaatin varastolla. Sen normaalisti käyttämä 53-F-864-kranaatti painaa 130 kilogrammaa ja sen kantama on noin 9,7 kilometriä. Lisäksi on valmistettu rakettimoottorilla varustettuja 3F2-kranaatteja, jotka lentävät 19,7 kilometrin päähän ja painavat 230 kilogrammaa. Neuvostoaikana kehitettiin myös ydinkärjellä varustettuja kranaatteja, jotka olisivat tuhonneet kaiken kahdeksan nelikilometrin säteellä.
Venäläiset ovat käyttäneet Tjulpania Azovstalin teräskombinaatin pommittamiseen sekä Tšetšenian pääkaupungin Groznyin tuhoamisessa vuonna 1999. Neuvostoarmeija käytti Tjulpania Afganistanin sodassa 1980-luvulla.
