Venäläismediassa väitetään Valko-Venäjän olevan nyt samaa valtiota

Taktisten ydinaseiden sijoittamisen katsotaan tiivistävän maiden välisiä suhteita.
9K720 Iskander -ohjusjärjestelmä voidaan varustaa ydinkärjillä. / mil.ru
9K720 Iskander -ohjusjärjestelmä voidaan varustaa ydinkärjillä. / mil.ru

Presidentti Vladimir Putin ilmoitti hiljattain Venäjän aikeesta sijoittaa taktisia ydinaseita Valko-Venäjän alueelle.

Asiantuntijoiden mukaan toimenpide on lähinnä poliittinen, sillä Kreml pyrkii pitämään Valko-Venäjän hallinnon omassa valtapiirissään. Maiden välille sovittiin jo vuonna 1999 valtioliitto, mutta se on ollut toistaiseksi olemassa lähinnä paperilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Venäjän mediassa ydinaseita koskevalla ilmoituksella on tulkittu olevan laajempaa merkitystä valtioiden väliselle suhteelle.

Kreml-myönteinen Moskovski Komsomolets -lehti sanoo otsikossaan kyseessä olevan ”Putinin ydinsensaatio”.

– Päätös osoittaa, että me olemme nyt yhtä ja samaa valtiota, lehti kirjoittaa.

Komsomolskaja Pravda -iltapäivälehti katsoo muutoksen tarkoittavan, että Venäjä pystyy iskemään ydinaseillaan mitä tahansa Nato-maata vastaan Euroopassa, jos Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan hyökätään. BBC:n mediaseurannassa huomautetaan, että kyseisen ydinaseartikkelin vieressä on poiminta Maailman teatteripäivästä. Lehti kysyy lukijoiltaan, minkä näytelmän he aikovat katsoa.

Izvestija-lehden mukaan Valko-Venäjälle sijoitetut taktiset ydinaseet on tarkoitettu erityisesti etelässä ja lännessä sijaitsevia kohteita vastaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Valko-Venäjä integroidaan entistä tiiviimmin osaksi Venäjän asevoimien koneistoa, lehti kirjoittaa.

Vain alle viikko ennen ydinaseilmoitusta Venäjä ja Kiina julkaisivat yhteisen kannanoton, jonka mukaan ”kaikkien ydinasevaltojen tulisi pidättäytyä ydinaseidensa sijoittamisesta rajojensa ulkopuolelle”, minkä lisäksi ”ulkomaille sijoitetut ydinaseet pitäisi vetää takaisin”.

Samaan sairaalaan sijoitettiin toisinajattelijoita Neuvostoliitossa.
Virallisesti kyse on turvallisuussyistä. Pelkona on kuitenkin Kremlin kiristyvä ote internetistä.
Sota Ukrainassa ei ole arvion mukaan heikentänyt Kremlin kykyä uhata länttä.
Mainos