Laupäevaleht on haastatellut aikanaan Neuvostoliiton ydinsotaskenaarioita laatinutta matemaatikkoa ja turvallisuusanalyytikkoa Andrei Piontkovskia. Ennen nykyistä maanpakolaisuuttaan Yhdysvalloissa 82-vuotias Piontkovski oli yksi nyky-Venäjän tunnetuimpia liberaalin älymystön edustajia. Hän ei epäile, etteikö Vladimir Putinin ja Venäjän armeija häviäisi käymässä olevaa Ukrainan sotaa.
Piontkovski sanoo, että lännen Venäjä-politiikka muuttui vasta 25. huhtikuuta, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken ja puolustusministeri Lloyd Austin vierailivat Kiovassa. Tuolloin Austin sanoi ensi kerran, että Yhdysvaltojen tavoite on Ukrainan voitto, maan alueellisen yhtenäisyyden palauttaminen ja Venäjän heikentäminen niin paljon, ettei se voi enää jatkossa tehdä tällaisia hyökkäyksiä.
– Tämä on uusi lähestymistapa lännen suhtautumisessa, koska aina viime hetkiin asti länsi pelkäsi Putinin ydinasekiristystä. Pelko on kestänyt viimeiset 15 vuotta ja se alkoi vuoden 2007 Münchenin konferenssista.
Hänen mukaansa Ukrainaa ei otettu Naton jäseneksi siksi, etteikö se olisi täyttänyt vaatimuksia vaatimuksiin, vaan koska pelättiin Putinin harjoittamaa ydinasepelottelua.
– Samasta syystä pelättiin reagoida Venäjän tunkeutumiseen Georgiaan ja Krimin liittämiseen. Sen takia ei ollut myöskään päättäväisyyttä kunnollisen pelotteen asettamiseksi Baltiaan, koska eihän yhtä kiertävää pataljoona kussakin Baltian maassa voida pitää minään pelotteena.
Piontkovskin mukaan lännellä meni kauan ymmärtää Putinin Venäjän muodostama uhka.
– Mutta sama oli [Adolf] Hitlerin kanssa 1930-luvulla – täsmälleen samat virheet tehtiin Putinin suhteen aina viime aikoihin asti.
Piontkovski kertoo hänellä alkaneen lähes ”keittää” kuunneltuaan 25. maaliskuuta Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ”toistavan kuin papukaija”, ettei Venäjän kanssa saa eskaloida ja joutua sotilaalliseen konfliktiin. Nyt tässä on tapahtunut muutos ja siihen useita syitä.
– Ennen kaikkea sotilaiden onnistui selventää poliitikoille, että Putin ei pysähdy Ukrainaan ja seuraava kohde on Baltian maat. Putin oli niin varma, että hän on psykologisesti länsipolitiikkoja vahvempi ja esitti lännelle 15. joulukuuta täysin järjettömän uhkavaatimuksen: kerätkää kamppeenne ja poistukaa Itä-Euroopasta! Se muistutti [Josif] Stalinin vuonna 1940 kolmelle Baltian maalle antamaa uhkavaatimusta.
Hän päivittelee kuinka siltikään länsi ei meinannut tehdä mitään. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vain ”toisti mantraa”, kuinka amerikkalaiset puolustavat ”Nato-alueen jokaista tuumaa”, mutta eivät aio puuttua toimiin Ukrainassa.
– Se on täysin epäloogista: jos Ukrainasta luovutaan, säilyy silti tarve ottaa Putinin kanssa ja alkaa puolustaa Naton aluetta. Mutta jokainen sotilas tietää, että sotilaallisessa mielessä on kauaskantoisesti ajateltuna järkevämpää sotia Putinin kanssa Ukrainan alueella, jossa on alueellista syvyyttä ja miljoonan miehen armeija, eikä kapeassa Baltiassa, jonka meri-, maa- ja lentoyhteyksiä on vaikea ylläpitää muihin Nato-maihin sotatilanteessa.
Piontkovski on tullut johtopäätökseen, että Baltian maat pelastuivat 25. huhtikuuta. Jos Putin olisi onnistunut alistamaan Ukrainan ”olisi 100 prosentin varmuudella seuraava kohde ollut Baltia”. Lisäksi Ukrainan luovuttamisen jälkeen poliittisen tahdon motivointi Baltian puolustamiseksi olisi erittäin vaikeaa, erityisesti siksi, että Baltiaa olisi vaikeampi puolustaa kuin Ukrainaa.