Venäjän väestörakenne saattaa olla suuntamassa Ukrainan sodan myötä kohti turmionkierrettä, The Economist uutisoi.
Jo ennen sotaa Venäjän väestörakenne oli heikko. Viimeisen kolmen vuoden aikana Venäjältä on lähtenyt kolme miljoonaa ihmistä enemmän kuin tavallisesti. Viidessä vuodessa venäläismiesten elinajanodote on tippunut viidellä vuodella 64,2:een, pääosin koronapandemian ja alkoholiin liittyvien sairauksien vuoksi. Ennuste on nyt samalla tasolla Haitin kanssa.
Näiden lisäksi koronapandemia aiheutti kolmessa vuodessa noin 1,2 – 1,6 miljoonaa ylimääräistä kuolemaa.
Sota on kuitenkin pahentanut tilannetta entisestään. Huhtikuussa 2022 Venäjällä syntyi vähemmän ihmisiä sitten 1700-luvun. 175 000 – 200 000 venäläissotilasta on kuollut tai haavoittunut Ukrainassa, ja 500 000 venäläistä, pääosin nuoria ja koulutettuja, on paennut ulkomaille.
Venäjän asukasluku oli suurimmillaan vuonna 1994, jolloin maassa asui 149 miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen väkiluku on pääosin alentunut. Maa onnistui pysäyttämään väestön alenemisen 2010-luvun taitteessa anteliailla lapsilisillä ja maahanmuutolla, mutta 2020-luvulla kehityskulku on kääntynyt taas negatiiviseksi. Vuonna 2021 Venäjän asukasluku oli enää 141 miljoonaa, ja arvioiden mukaan 50 vuoden päästä asukasluku laskee 120 miljoonaan.
Tästä huolimatta ei näytä siltä, että Venäjä olisi valmis säästelemään nuoriaan. Päin vastoin, lokakuussa Venäjä tiedotti 300 000 ylimääräisestä mobilisoidusta sotilaasta. Monet heistä tulevat Venäjän köyhimmiltä alueilta, vähemmistöjen asuttamista tasavalloista kuten Dagestanista.
Vaikka merkittävä osa Ukrainaan lähetetyistä sotilaista kuuluukin maan etnisiin vähemmistöihin, näkyy väkiluvun aleneminen vahvimmin nimenomaan etnisten venäläisten keskuudessa. Vuosien 2010 ja 2021 välillä etnisten venäläisten osuus Venäjän väestöstä laski 78 prosentista 72 prosenttiin. Suurinta väestönkasvu taas on Ingušetian ja Tšetšenian tasavalloissa, joissa venäläisten osuus väestöstä on noin prosentti.
Venäjä ei ole yksin heikentyneen huoltosuhteensa kanssa. Syntyvyys on alentunut myös monessa länsimaassa, mutta ne kykenevät selviämään muutoksesta ilman negatiivisia vaikutuksia kansalaisten tulotasoon korkean koulutusasteen ansiosta. Vaikka Venäjällä onkin aiemmin ollut korkea koulutusaste, murentaa tätä korkeasti koulutettujen perheiden massamaastamuutto.
Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia Venäjän IT-osaajista pakeni maasta viime vuonna. Suuri osa heistä oli miehiä, joka aiheuttaa entistä suurempia vinoumia väestörakenteeseen. Vuonna 2021 Venäjällä oli jokaista sataa yli 18-vuotiasta miestä kohden 121 yli 18-vuotiasta naista.
– Venäjällä on erikoinen yhdistelmä kolmannen maailman kuolleisuusastetta ja ensimmäisen maailman koulutusastetta, kommentoi Nicholas Eberstadt, American Enterprise Instituten väestötutkija.
Kaiken kaikkiaan Venäjän hyökkäyssota on tehnyt Venäjästä pienemmän, huonommin koulutetun ja köyhemmän maan, josta nuoret pakenevat ja jossa miehet kuolevat kuusikymppisinä. Presidentti Vladimir Putininille, jolle prioriteetti on uusien alueiden valloittaminen, heikentyvä huoltosuhde on kuitenkin vain sivujuonne.
