Sveitsin puolustusministeriön asettama turvallisuuspolitiikan asiantuntijatyöryhmä ehdottaa, että maan hallitus harkitsisi puolueettomuudesta luopumista ja aktiivista sotilasyhteistyötä Naton ja EU:n kanssa.
– Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen vanavedessä puolueettomuudesta on jälleen tullut poliittisen väittelyn aihe sekä kotimaassa että ulkomailla. Paine kasvaa Sveitsiä kohtaan sen aseman selventämiseksi, raportti toteaa.
Raportin, jonka suositukset muodostavat perustan Sveitsin turvallisuusstrategialle vuonna 2025, ovat kirjoittaneet diplomaatit, vanhemmat siviilivirkamiehet ja sotilashenkilöstö. Yhtenä kirjoittajana on Wolfgang Ischinger, entinen Saksan Yhdysvaltain suurlähettiläs, joka toimi Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenjohtajana vuosina 2008–2022.
Venäjän Eurooppaan kohdistaman kasvavan uhan valossa asiakirja puhuu erityisesti tarpeesta osittain hylätä puolueettomuuspolitiikka, jota maa on harjoittanut vuodesta 1515 lähtien. Kirjoittajat suosittelevat muun muassa aseiden uudelleenviennin kiellon poistamista. Tällä hetkellä Bern kieltää aseiden myynnin sotaa käyviin maihin. Sveitsin asevienti laski viime vuonna 27 prosenttia ollen alle 746 miljoonaa euroa. Yhtenä syynä laskulle oli Sveitsin kielto muille maille toimittaa aseita Ukrainaan, jos niissä oli sveitsiläisiä komponentteja.
Asiantuntijat suosittelivat Sveitsin puolustusteollisuuden vahvistamista vauhdittamalla vastakauppatoimintaa ja hankkiutumalla Naton ja EU:n aseohjelmiin. Raportti kehottaa myös nostamaan puolustusmenot yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä puolustusmenot ovat 0,76 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi vähemmän kuin millään Nato-maalla Islantia lukuun ottamatta.
Asiantuntijaryhmä ei kuitenkaan ehdota Sveitsin luopumista puolueettomuudesta kokonaan ja liittymistä Natoon, mutta peräänkuuluttaa lähempiä siteitä siihen ja EU:hun yhteisen koulutuksen, ballististen ohjusten torjunnan sekä kahden- ja monenvälisten harjoitusten muodossa.
– Kyseessä on mainenäkökulma: Sveitsi voidaan nähdä vapaamatkustajana, joka ei tee yhteistyötä Euroopan maiden kanssa. Jos Sveitsi haluaa hyötyä eurooppalaisten kumppaneidensa avusta, sen täytyy antaa jotain vastineeksi, kommentoi Jean-Marc Rickli, Geneva Centre for Security Policyn globaalien ja nousevien riskien osaston johtaja.
