Venäjä jäädytti valtiovarainministeriön mukaan viikoittaiset OFZ-lainojen huutokaupat hieman aiemmin heinäkuussa. Se perusteli asiaa markkinatilanteen vakauttamisella. Ministeriö ei kertonut, milloin huutokauppoja jatketaan.
OFZ:t ovat ruplamääräisiä valtion joukkovelkakirjoja, joilla Venäjä rahoittaa budjettivajettaan kotimaisilta markkinoilta. Niiden merkitys on korostunut länsimaisten pakotteiden ja ulkomaisten sijoittajien vetäytymisen jälkeen. Mutta nyt tilanne on eriskummallinen.
Ei tuottavaa
Huutokauppojen keskeyttäminen vaikeuttaa Venäjän kasvavan sota-ajan budjettivajeen rahoittamista. Mutta eivät ne sitä oikein auttaneetkaan.
Venäjän budjettialijäämä nousi kesäkuun loppuun mennessä noin 72 miljardiin dollariin. Sotilasmenot ovat samalla ylittämässä hallituksen alkuperäiset suunnitelmat.
Sota kasvattaa jatkuvasti budjettialijäämää. Mitä suurempi riski, sitä korkeamman koron sijoittajat vaativat. Korkea tuotto merkitsee käytännössä sitä, että sijoittajat vaativat Venäjän valtiolta aiempaa suurempaa korkoa lainarahasta.
Venäjän valtionlainojen hinnat ovat laskeneet jyrkästi kesäkuun puolivälistä lähtien. Kun joukkovelkakirjan hinta laskee, sen sijoittajalle tarjoama tuotto nousee. Yli kymmenen vuoden valtionlainojen tuotot ovat kohonneet jo yli 16,5 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö ilmoitti useaan otteeseen, ettei se hyväksynyt tarjouksia, koska tarjottu hintataso ei ollut hyväksyttävä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sijoittajat vaativat niin korkeaa korkoa, ettei valtio halunnut lainata sillä hinnalla.
Niinpä huutokaupat tuottivat aivan liian vähän.
Poikkeuksellista
Huutokauppojen jäädyttäminen ei tarkoita, että Venäjä olisi välittömästi maksukyvytön. Se kertoo kuitenkin siitä, että sijoittajat eivät ole enää valmiita rahoittamaan valtiota sen toivomilla ehdoilla. Tilanne on aivan poikkeuksellinen, kuvasi Suomen pankin neuvonantaja ja Venäjän talouden asiantuntija Laura Solanko Yleisradiolle.
– Markkinoilla on kasvavasti epäluottamusta siihen, minkä verran valtio velkaa oikeasti tarvitsee, koska alkuperäinen budjettisuunnitelma on mennyt jo vauhdilla ikkunasta ulos.
Valtion ongelmat saada rahoitusta johtuvat osin kansainvälisistä pakotteista.
– Pakotteiden vaikutus on valtava. Niiden takia Venäjällä ei ole lainkaan ulkomaisia sijoittajia ja siksi kaikki raha on löydettävä kotimaasta, Solanko sanoi.
Joukkovelkakirjalainojen onneton kysyntä tuli valtiolle Solangon mukaan yllätyksenä. Valtion omistuksessa olevan pankit ostavat noin puolet kaikesta valtion velasta. Tarvittaessa ne voidaan ottaa ”käsiohjaukseen” ja määrätä ostamaan velkapapereita seuraavassa huutokaupassa. Toistaiseksi tähän ei ole ryhdytty, mutta jatkosta ei ole selvyyttä.
– Alkaahan tämä näyttää siltä, että laarinpohjia ruvetaan kaapimaan, sanoi Solanko Ylelle.