Presidentti Vladimir Putinin kannalta olisi olennaisen tärkeää, että Ukrainan vastahyökkäys venäläisiä miehitysjoukkoja vastaan päättyisi mahdollisimman nopeasti, kansainvälisten suhteiden asiantuntija Vladimir Frolov arvioi Carnegie Endowment -ajatushautomon tuoreessa artikkelissa.
Venäjän joukot ovat hänen mukaansa menettämässä taistelutehoaan ja joutuvat yhä useammin ”vetäytymään edullisempiin asemiin”. Kreml haluaa välttää näkyviä sotilaallisia tappioita, sillä uusi
korkean profiilin epäonnistuminen voisi johtaa laajaan epävakauteen.
– Ainoa ratkaisu on lopettaa tai keskeyttää vihollisuudet kaikilla rintamalohkoilla. Venäjällä ei ole reserviä tai resursseja tilanteen muuttamiseksi taistelukentällä: osittainen liikekannallepano ei riitä torjumaan Ukrainan vastahyökkäystä, ja suuret tappiot voisivat repiä Venäjän armeijan riekaleiksi, Frolov sanoo.
Putinin 30. syyskuuta pitämän puheen keskeinen kohta olikin Ukrainalle osoitettu kehotus lopettaa välittömästi kaikki vihollisuudet ja palata neuvottelupöytään ottaen huomioon ”uudet alueelliset realiteetit”. Ydinaseuhkauksin ryyditetty muotoilu tarkoittanee sitä, että Ukrainan pitäisi olla valmis hyväksymään Kremlin orkestroimien valekansanäänestysten nojalla toteutetut laittomat alueliitokset.
Ydiniskun uhka on yhä läsnä
Jos Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei suostu Putinin sanelemiin ehtoihin, Kreml aikoo Frolovin mukaan taivutella länsimaat painostamaan hänet siihen.
– Kreml toivoo, että ydinaseuhka pakottaa Washingtonin puuttumaan asiaan ja ”jäädyttämään” konfliktin Venäjän toteuttamine aluevaltauksineen. Venäjän johdon keskuudessa ei kuitenkaan näytä olevan yksimielisyyttä siitä, pitäisikö konflikti jäädyttää vain tilapäisesti, kunnes Venäjä on kerännyt voimansa, vai lopullisesti, Frolov sanoo.
Kreml on hänen mukaansa myös muuttanut retoriikkaansa Yhdysvaltain Ukrainalle antamasta sotilaallisesta avusta. Sitä kutsutaan nyt ”suoraksi osallistumiseksi vihollisuuksiin”, jonka uhataan voivan johtaa suoraan sotilaalliseen konfliktiin Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Uhkaus esitetään Frolovin mukaan siitä piittaamatta, että USA:n kaikki toimet ovat tähdänneet tällaisen konfliktin välttämiseen ja että aseita ja tiedustelutietoja oli puolin ja toisin tapana toimittaa kumppanimaille jo kylmän sodan aikana.
Frolov muistuttaa Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Jake Sullivanin äskettäin kertoneen, että Yhdysvaltain hallinto on välittänyt Kremlille ”suoraan, yksityisesti ja erittäin korkealla tasolla” huolensa ja varoituksensa ydinaseiden käytöstä.
Jo toukokuussa 2022 presidentti Joe Bidenin hallinto oli Frolovin mukaan viestittänyt Kremlille olevansa valmis luomaan keskusteluyhteyden, jota CIA:n johtaja William Burns olisi USA:n puolelta koordinoinut. Kreml ei kuitenkaan tarttunut tarjoukseen.