Viron puolustusministeriö on julkaissut Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa liittyvän keskustelupaperin Russia’s War in Ukraine: Myths and Lessons oikaistakseen sodan sumussa syntyneitä yleisiä harhakäsityksiä, jotka voivat johtaa vääriin johtopäätöksiin, ja toisaalta tarjotakseen Natolle strategista suuntaviittaa.
Seuraavassa on viisi virolaisten löytämää myyttiä.
1. myytti: Ukrainassa käydään Vladimir Putinin sotaa.
Kansan hyväksyntä Venäjän asevoimien toimille Ukrainassa on pysynyt horjumatta yli 70 prosentissa valtavista tappioista ja mobilisaatiosta huolimatta. Venäjän mielipidetiedustelujen puutteetkin huomioiden luku kertoo paljon. Kritiikki on kohdistunut sodankäyntitapaan ja sen epäonnistumisiin, ei sotaan sinänsä.
2. myytti: Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli strateginen virhe.
Vaikka Ukraina on pärjännyt paljon paremmin kuin kukaan odotti, Venäjä miehittää yhä 18:aa prosenttia Ukrainan pinta-alasta, mikä vastaisi kolmasosaa Suomesta. Kuluvan vuoden loppuun mennessä sodan arvioidaan aiheuttavan Venäjälle 5,6 prosentin bruttokansantuotteen laskun, kun muulle maailmalle kulut nousevat yhteensä 2 600 miljardiin euroon.
3. myytti: Venäjä on sotilaallisesti ja strategisesti heikentynyt eikä siksi ole uhka vielä vuosiin.
Venäjä on osoittanut, että se voi korvata sotilaallista laatua määrällä, joka on yhtä vaarallista. Miestappioista piittaamattomalla Moskovalla on 30 miljoonan miehen mobilisaatioreservi, josta tappiot voidaan korvata nopeasti. Venäjä on jo kaksinkertaistanut asevoimansa miesmäärän verrattuna hyökkäyksen alkuun helmikuussa 2022, ja sen varastoissa on massiivisesti Neuvostoliiton ajan aseita ja ammuksia. Tuotantomääriä kasvatetaan myös, ja Iran ja Pohjois-Korea antavat omaa tukeaan.
4. myytti: Naton pelote Venäjää vastaan on täydellinen.
Nato yritti estää Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ei-sotilaallisin keinoin, mutta epäonnistui. Venäjän hyökkäys näytti lännestä katsoen järjettömältä, mutta järkevyydellä ei juuri ole sijaa Kremlin toiminnassa, kun se on valmis saavuttamaan tavoitteensa sotilaallisesti. On todennäköistä, että Venäjästä tulee jatkossa yhä vihamielisempi, jolloin riskit Naton itälaidalla vain kasvavat.
5. myytti: Lännen toimet pakottavat Venäjän eskaloimaan sotaa.
Vaikka sodan ”hallitsematon eskalaatio” mainitaan joka kerta, kun aletaan keskustella edistyksellisempien aseiden toimittamisesta Ukrainalle, todellisuudessa eskalaatiosta ei ole mitään näyttöä. Lisäksi Kreml ei tarvitse mitään lännen päätöksiä sodan eskaloinnin perustaksi, vaan se eskaloi, kun se näkee sen tarpeelliseksi tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lännen eskalaatiopelko antaa vain Venäjän hallita lännen strategiaa.
Mitä Naton pitäisi tehdä?
Riippumatta sodan tuloksesta Ukrainassa Euroopassa on virolaisten mukaan jälleen uusi turvallisuustilanne. Tilanteeseen ennen Venäjän hyökkäystä ei ole paluuta. Venäjä pysyy vaarallisimpana, välittömimpänä ja pitkäaikaisena uhkana Natolle. Siksi Naton täytyy heidän mukaansa siirtyä rankaisupelotteesta (alueelliseen) kiistämispelotteeseen.
Sanoilla mahtailu ei riitä, vaan pelotteen täytyy olla näkyvä. Natosta pitää tulla puolustusministeriön mukaan nykyistä nopeampi, kyvykkäämpi ja sitkeämpi puolustusliitto. Siksi puolustukseen investoimisen pitää aloittaa nyt: puolustuksen aukkojen tilkitsemiseen ja varastojen täydentämiseen pitää löytää resurssit. Se on kallista, mutta halvempaa kuin sota, jossa toiseksi jääneelle ei jaeta hopeamitaleja.