Yksi Ukrainan asevoimien haasteista Venäjän hyökkäystä vastaan on ollut Venäjän aktiivinen elektroninen sodankäynti eli elso, joka on pakottanut Ukrainan etsimään vastatoimia. Ulkopuolisille tarkkailijoille sota on tarjonnut mahdollisuuden todeta Venäjän todellisia elso-kykyjä ja sen muutoksia sodan kuluessa.
Helmikuussa 2022 Venäjän maavoimilla oli viisi elso-prikaatia, joista kolme oli mukana hyökkäyksessä Ukrainaan. Niillä oli kaksi päätehtävää: Ukrainan ilmatorjunnan sokaisu ja Venäjän pataljoonan taisteluosastojen eli pataljoonan taktisten ryhmien taistelun tukeminen.
Taisteluosastoihin liitetyt elso-komppaniat eivät kuitenkaan täysin onnistuneet tehtävissään, koska taisteluoperaatiot olivat liikkuvia, koordinaatio Venäjän taistelevien yksiköiden väliltä puuttui ja Venäjän oma sekä elso- että viestintäkalusto olivat puutteellisia. Sen vuoksi elektroninen häirintä aiheutti enemmän harmia omille joukoille, ja sen vaikutus Ukrainan ilmatorjuntaan oli vähäistä.
Tilanne oli erilainen Itä-Ukrainan taisteluissa, joissa rintama pysyi enemmän paikallaan, ja erityisesti Mariupolin piirityksessä. Häirintälähettimiä saattoi olla siellä parhaimmillaan 19 jokaista rintamalinjan 20 kilometriä kohti.
Tällä hetkellä Venäjän maavoimilla on etulyöntiasema Ukrainaan nähden elson intensiteetissä, mikä johtuu yksinkertaisesti elso-lähettimien suuremmasta määrästä. Niiden hyödyllisyys sen sijaan vaikuttaa olevan vähintään liioiteltua, vaikka Venäjä pyrkiikin jatkuvasti parantamaan menetelmiään.
Venäjä esimerkiksi väittää pystyvänsä suistamaan Ukrainan länsimaiset täsmäaseet, kuten JDAM-ER-pommit, M982 Excalibur -tykistöammukset ja GMLRS-ohjukset, lentoradoiltaan, mutta tämä on osoittautunut vähintään kyseenalaiseksi. Länsimaisissa aseissa on tehokkaat häirinnänestolaitteet ja aseiden osumatarkkuus voidaan havaita lukuisilta julkaistuilta videoilta.
Drooneja vastaan Venäjä voi vaikuttaa elsolla vain kahdella tapaa, joko estää sen GPS- tai radio-ohjaussignaali. Venäläiset tuntuvat silti itsekin epäilevän kykyjään tässä suhteessa, koska jopa Venäjän puolustusministeriö ilmoittaa pudotettujen Ukrainan droonien määräksi vain noin 5 200 todellisen määrän ollessa merkittävästi pienempi. Ukrainan viestintäjärjestelmiin Venäjän elso-kyvyn vaikutus on rajoittunut lähinnä paljastamaan viestintämenetelmiä ja lähettimien sijainteja, joihin se on sitten voinut ohjata tykistötulta.
Ukrainalla on omat kykynsä vastata Venäjän elso-vaikutukseen. Muun muassa länsiapuna saapuneilla radiotiedusteluyksiköillä on pystytty paikallistamaan Venäjän häirintälähettimiä ja tuhoamaan niitä tykistön GPS-ohjatuilla täsmäammuksilla. Oryx-portaalin aliarvion mukaan Ukraina on tuhonnut 44 elso-asemaa, mutta todellinen määrä on todennäköisesti huomattavasti suurempi.
Oryxin listan kärjessä on yhteensä 19 tuhottua, ajoneuvoihin integroitua Borisoglebsk- (R-330BMV ja R-394BMV) sekä R-330ZH Zhitel -asemaa, jotka on suunnattu viestinnän ja GPS:n häirintään.