Venäjän konsulaatin lakkauttamista ajavan kansalaisaloitteen eteneminen tyssäsi maanantaina eduskunnassa puhemiehen kieltäydyttyä ottamasta aloitetta käsittelyyn. Tapaus ei ole kansalaisaloitteiden menettelyyn liittyen ainutlaatuinen. Lähivuosilta löytyy kaksi muutakin tapausta, joissa puhemies on kieltäytynyt ottamasta kansalaisaloitetta käsittelyyn.
Molemmissa tapauksissa puhemiehet katsoivat, että aloitteet ovat ”vastoin kansalaisaloitelakia” ja kieltäytyivät perustuslain 42 §:n 2 momentin nojalla ottamasta niitä käsittelyyn.
Vuonna 2020 eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne (sd.) kieltäytyi ottamasta käsittelyyn kansalaisaloitetta ”Henkilötunnuksen uudistamisesta sukupuolineutraaliksi luovuttava”.
Kansalaisaloitteessa esitettiin, että hallitusohjelmaan kirjatusta tavoitteesta henkilötunnusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi tulee luopua ja säilyttää nykyinen järjestelmä.
– Totean, että hallitusohjelman kirjauksista ei voida säätää lailla eikä kansalaisaloite KAA 7/2020 vp täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä, linjasi Rinne.
Toinen tapaus koskee viime vuonna eduskunnalle toimitettua ”Stop ruuhkamaksuille!” -kansalaisaloitetta. Siinä esitettiin, että ruuhkamaksut mahdollistavien lakien ja säännösten valmistelu keskeytetään ja että hallituksen tulisi pidättäytyä nyt ja tulevaisuudessa sellaisten lakien säätämisestä, jotka mahdollistavat ruuhka-, vyöhyke-, ohitustulli-, tietulli-, tienkäyttö-, ja kaupunkiliikennemaksujen tai muiden vastaavanlaisten uusien autoilijoihin kohdistuvien maksujen käyttöönoton.
– Totean, ettei lakien ja säännösten valmistelun keskeyttämisestä tai lakien säätämisestä pidättäytymisestä voida säätää lailla eikä kansalaisaloite KAA 12/2021 vp täytä tämän vuoksi aloitteelle säädettyä ehdotonta muotomääräystä, linjasi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) tuolloin.