Venäjän valtava koko on ollut vuosisatojen ajan Kremlin suurin valtti, mutta nyt tilanne saattaa olla yhdysvaltalaisen Henry Jackson Society -ajatuspajan sotilasasiantuntija David Kiritšenkon mukaan muuttumassa.
Ukrainan toteuttamat menestykselliset ilmaiskut strategisiin kohteisiin kertovat hänen mielestään siitä, että Venäjä on käytännössä kyvytön puolustamaan koko ilmatilaansa.
– Vaikka Kreml pysyy vaitonaisena näiden iskujen vaikutuksista, todisteita merkittävistä vahingoista kertyy yhä enemmän. Reutersin mukaan Ukraina oli onnistunut elokuun loppuun mennessä vahingoittamaan vähintään 17 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista. Brittiläinen Economist-lehti arvioi luvun voivan olla jopa 20 prosenttia, Kiritšenko sanoo Atlantic Council -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.
Ukrainan toteuttamat iskut ovat aiheuttaneet polttoainekriisin Venäjällä, hinnat ovat nousseet ja huoltoasemilla on raportoitu jonoja ympäri maata. Syyskuun alkuun mennessä bensiinin tukkuhinta oli noussut ennätysmäisiin lukemiin.
– Pulan ja kustannusten nousun yhdistelmä on jo luonut yhteiskunnallista painetta, jota Kreml ei voi sivuuttaa. Jos Kiova pystyy säilyttämään nykyisen iskutahtinsa, se voi alkaa vakavasti rajoittaa Putinin kykyä rahoittaa Ukrainan vastaista sotaansa, Kiritšenko toteaa.
Hän muistuttaa Vladimir Putinin hallinnon olevan erittäin riippuvainen öljy- ja kaasutuloista sodan jatkamiseksi ja uusien sotilaiden rekrytoinnin rahoittamiseksi.
– Öljy- ja kaasuteollisuuden häiriöt eivät vaikuta välittömästi Venäjän sotatalouteen, mutta ne voivat pakottaa Putinin tekemään vaikeita päätöksiä. Yli kolme vuotta jatkuneen täysimittaisen hyökkäyssodan aikana Kremlin diktaattori on pyrkinyt suojaamaan tavallisia venäläisiä sodan vaikutuksilta. Jos Ukrainan iskut öljynjalostamoihin jatkuvat, Kreml saattaa joutua menoleikkauksiin armeijan rahoittamiseksi, ja se saattaa aiheuttaa epävakautta kotirintamalla, Kiritšenko ennustaa.
Hän muistuttaa Ukrainan tuottavan nykyisin jopa tuhansia pitkän kantaman droneja kuukaudessa ja esitelleen äskettäin uusia risteilyohjuksia, joiden kantavuus on huomattavasti aiempaa suurempi. Tämä enteilee syvälle Venäjän alueelle kohdistuvien iskujen merkittävää kiihtymistä lähikuukausien aikana.
– Ukrainan iskut hyödyntävät ratkaisevasti Venäjän kokoa ja ylikuormitettua ilmapuolustusta. Suuri osa Venäjän nykyisestä ilmapuolustuskapasiteetista on tällä hetkellä sijoitettuna Ukrainan miehitetyille alueille ja etulinjaan, mikä jättää vain rajoitetun määrän järjestelmiä venäläisten kaupunkien ja muiden arvokohteiden, kuten Putinin palatsien ja Kremlin eliitin, suojaamiseen.
– Laajentamalla iskujensa maantieteellistä aluetta Ukraina pakottaa Venäjän hajauttamaan ilmapuolustustaan yhä enemmän. Tämä luo houkuttelevia aukkoja ja jättää joitakin kohteita vaille puolustusta, Kiritšenko toteaa.
Kymmenine jalostamoineen, varastoineen ja satamaterminaaleineen sekä tuhansien kilometrien putkistoineen, jotka ovat levittäytyneet yli yhdentoista aikavyöhykkeen alueelle, Venäjän energiasektori on yksinkertaisesti liian suuri, jotta sitä olisi mahdollista kunnolla suojata ilmaiskuilta, hän kiteyttää.
