Venäjän talous kasvaa kuluvana vuonna prosentin, mutta kasvu hidastuu vuosina 2027-2028 puoleen prosenttiin, arvioi Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) maanantaina julkaisemassaan Venäjä-ennusteessa.
Yksityisen kysynnän hitaampi kasvu ja kiinteiden investointien kasvun tyrehtyminen vaimentavat talouskasvua. Reaalipalkkojen kasvu hidastuu, ja yritysten kykyä investoida rajoittavat pienentyvät tuotot ja kireä rahapolitiikka.
Julkisen sektorin menolisäykset ovat olleet merkittävin kasvun ajuri Venäjän taloudessa, mutta jatkossa julkisen sektorin kulutuksen kasvu hidastuu. Venäjän federaation budjetin menot kasvavat kuluvan vuoden suunnitelman mukaan 4 prosenttia, mikä tarkoittaisi reaalitasolla menojen leikkausta.
Puolustusmenojen on budjetoitu supistuvan jopa nimellisesti, joskin kansallisen turvallisuuden menoja aiotaan lisätä lähes vastaavalla summalla. Jos hyökkäysota jatkuu kuluvan vuoden ajan, tämä suunnitelma on Suomen Pankin mukaan epärealistinen.
– Helpot keinot lisämenojen kattamiseksi ovat hupenemassa, ja Venäjä joutuu todennäköisesti turvautumaan yhä tarkempaan menojen priorisointiin ja hakemaan uusia tulonlähteitä lisäveroilla tai valtion omaisuuden myynnillä, ennusteessa arvioidaan.
Venäjän vientiä ovat painaneet uudet öljysektorin pakotteet. Öljy- ja kaasutulojen arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 3 prosenttia, jos oletetaan venäläisen öljyn keskimääräiseksi vientihinnaksi 59 dollaria tynnyriltä. Viimeisen puolen vuoden ajalta Venäjän antama alennus viemästään öljystä on ollut noin 20 dollaria tynnyriltä.
– Jos alennus pysyisi tänä vuonna samansuuruisena, maaliskuun puolivälin öljyfutuurien pohjalta laskettuna venäläisen öljyn vientihinta olisi keskimäärin 61 dollaria tynnyriltä tänä vuonna, 52 vuonna 2027 ja 50 vuonna 2028. Näiden oletusten perusteella Venäjän vuoden 2026 budjettisuunnitelmat öljytulojen osalta näyttävät toteutuvan, mutta eivät tuo huomattavia lisätuloja. Julkinen talous tulee pysymään alijäämäisenä, ennusteessa arvioidaan.
Vuoden 2026 alussa Urals-öljyn alennus kasvoi lähes 30 dollariin tynnyriltä, kun Venäjää kohtaan asetettiin yhä kovempia öljysektoriin kohdistuneita pakotteita.
Tänä vuonna Venäjän julkisen talouden alijäämän on suunniteltu supistuvan 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Alijäämä on määrä kattaa lisäämällä valtion velkaa. Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidit varat ovat huvenneet 6,5 prosentista ennen täysimittaista sotaa vain 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen, eikä niitä finanssiministeriön ilmoituksen mukaan tulla käyttämään alijäämän rahoittamiseen. Venäjällä on edelleen verrattain vähän velkaa: alle 20 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Suomen Pankin mukaan Venäjän kiinteiden investointien kasvu tyrehtyy. Sotateollisuudelle tärkeitä investointeja ylläpidetään, mutta muut investoinnit supistuvat. Yksityiset yritykset, jotka eivät ole sotateollisuuden tuotantoketjuissa tai muiden valtion tukitoimien piirissä, eivät merkittävissä määrin investoi vuosina 2026-2028. Lisäksi pakotteet ovat nostaneet tuotantoteknologian ja varaosien hintoja sekä heikentäneet niiden saatavuutta.
– Sotateollisuuteen liittyvät investoinnit tuskin kasvattavat Venäjän talouden kasvupotentiaalia jatkossa, kun suuri osa tuotetuista investointihyödykkeistä tuhoutuu rintamalla. Tuottavuuden kasvu, joka voisi lieventää erityisesti työvoimapulan vaikutuksia, vaatisi merkittäviä teknologisia investointeja siviilipuolella eikä niihin ole nyt mahdollisuuksia. Venäjän talous jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyviin ja markkinaehtoista kasvua hakeviin yksityisiin yrityksiin. Näistä jälkimmäisten tilanne heikentyy entisestään, ennusteessa arvioidaan.
Venäjän talouden kehitys voi olla ennakoitua heikompaa sotatilanteen äkillisten muutosten takia, jolloin talouden muut osa-alueet alistetaan entistä enemmän sodan rahoittamiseen.
Toisaalta mahdolliset kasvua kiihdyttävät ja rajoittavat tekijät voivat myös tulla raakaöljyn maailmanmarkkinoista.
Vuoden 2026 alussa Venäjän öljyn vientiin kohdistuu yhä merkittäviä pakotteita, öljynjalostus on kärsinyt tuhoisista iskuista, ja vientimäärät ovat pienentyneet edellisenä vuonna. Nämä Venäjän taloudelle haitalliset kehityskulut voivat voimistua tulevina vuosina.
Pitkittyessään Hormuzinsalmen sulku voi ylläpitää raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa hyvin korkeana pitkään. Myös Yhdysvaltojen kuukauden pituinen Venäjän öljypakotteita koskeva poikkeuslupa voi saada lisäaikaa, jos öljyn hintapaineet pysyvät maaliskuun 2026 tasolla, ennusteessa arvioidaan.
Suomen Pankki korostaa, että ennusteeseen liittyvä epävarmuus on poikkeuksellisen suurta. Venäjä ei enää julkaise esimerkiksi valtion budjetin tarkempia erittelyjä, öljyn tuotannon tilastoja ja ulkomaankaupan määrällisiä muutoksia.