Venäjän presidentinhallinnon turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Šoigu uhkaa länsimaita ydinaseilla. Šoigu toimi Venäjän puolustusministerinä vuodesta 2012 kevääseen 2024.
Kommersant-lehden mukaan Šoigu sanoi, että Venäjän viranomaiset seuraavat tiiviisti ”Euroopan maiden sotilaallisia valmisteluja”.
– Jos vieraat valtiot ryhtyvät epäystävällisiin toimiin, jotka uhkaavat Venäjän federaation suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, maamme pitää oikeutettuna ryhtyä symmetrisiin ja epäsymmetrisiin toimenpiteisiin, Šoigu sanoi.
Šoigun mukaan ydinpelotteita sovelletaan valtioihin ja sotilasliittoihin, jotka näkevät Venäjän mahdollisena vihollisena ja joilla on joukkotuhoaseita tai merkittävää taistelupotentiaalia. Tämä tarkoittaa, että sillä johon ydinpelotetta sovelletaan ei tarvitse itsellään olla ydinaseita vaan riittävä sotilaallinen voima riittää. Tämä on linjassa Venäjän marraskuussa päivitetyn ydindoktriinin kanssa. Sen mukaan ydinaseita omistamattoman valtion, jolla on tukemaan ydinasevaltio, aggressio katsotaan yhteiseksi hyökkäykseksi.
Kommersant huomauttaa, että ydinasedoktriini päivitettiin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain edellinen hallinto antoi Ukrainalle luvan laukaista pitkän kantaman ohjusiskuja syvälle Venäjälle. Lehti jatkaa, että Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump haluaa keskustella ydinaseista luopumisesta Venäjän ja Kiinan kanssa.
Keskiviikkona Trump väitti, että aseleponeuvotteluissa Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan Venäjä olisi suostunut lopettamaan, mutta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa olisi hankalaa neuvotella. Yhdysvaltojen mukaan Ukrainan tulee suostua alueluovutuksiin. Pääsiäisenä Putin julisti runsaan vuorokauden mittaisen tulitauon, joka oli näytösluonteinen. Venäjän asevoimat jatkoi hyökkäystään koko tulitauon ajan.
Keskiviikkona illalla venäläinen Ria Novosti kertoi, että Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi että Venäjä aikoo vastata sotilaallisesti Naton levittäytymiseen sen rajojen lähelle.
– Meillä ei ole ollut mitään ongelmia Natoon liittyneiden Suomen ja Ruotsin kanssa. Nyt sotilaallisia rakenteita tuodaan vähitellen Suomen alueelle. Kuinka Venäjä tulee reagoimaan? Me teemme toimenpiteitä varmistaaksemme turvallisuutemme. Sellaisia toimia, joita armeijamme katsoo tarpeellisiksi, Ria Novosti lainaa Peskovin ranskalaiselle Point-lehdelle antamaa haastattelua.
Verkkouutiset kertoi joulukuussa Venäjän asevoimien reformista, jonka tavoitteisiin lukeutuu tuhansien uusien sotilaiden tuominen luoteiselle Venäjälle Suomen ja Baltian maiden rajojen läheistyyteen.
Maavoimien 6. armeijan prikaateja Pihkovan suunnalla muutetaan vahvuudeltaan divisiooniksi. Prikaatin vahvuus on yleensä noin 4 000 sotilasta, divisioonan 10 000–20 000 sotilasta. Määrän lisäys on siis merkittävä, ja se koskee ainakin kolmea prikaatia, jotka on sijoitettu Karjalan kannakselle, Viron Narvan lähelle Kingiseppin eli Jaaman lähistölle sekä etelämmäs Pihkovaan. Lisäksi pohjoisessa Venäjän maavoimien 14. armeijakunnasta Murmanskissa tulee armeija. Tämä tarkoittaa, että pohjoinen suunta saa oman esikunnan. Lisäksi keväällä 2024 perustettiin uusi 44. armeijakunta. Siihen on liitetty ainakin 72. moottoroitu jalkaväkidivisioona sekä 128. moottoroitu jalkaväkiprikaati.
Lue myös: Suomen sotilastiedustelu: Kun Ukrainan sota loppuu, Venäjä katsoo kohti meitä
