Venäjän ilmatorjunnassa heikko kohta – ”Ei ole suunniteltu lennokkien tunnistamiseen”

Suuri osa hyökkääjän ilmatorjunnasta on suunniteltu lentokoneita ja ohjuksia vastaan.
Venäjän pelastusviranomaisten jakamaa kuvamateriaalia kaasuterminaalin palosta tammikuussa 2024. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT
Venäjän pelastusviranomaisten jakamaa kuvamateriaalia kaasuterminaalin palosta tammikuussa 2024. AFP / LEHTIKUVA / HANDOUT

Ukraina on onnistunut useissa syvälle rintamalinjojen taakse yltäneissä ja merkittävää tuhoa aiheuttaneissa lennokki-iskuissa.

Yksi syy iskujen onnistumiselle on ukrainalaissotilaiden taidot lennokkien operoimisessa ja iskujen suunnittelussa. Toinen tekijä on Venäjän ilmapuolustuksen heikkous pienten lennokkien torjunnassa, kertoo talousmedia Business Insider.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Jopa Venäjän kehittyneimpien ilmatorjuntajärjestelmien heikkouksiin lukeutuu pienten maalien tunnistaminen ja seuranta.

Robotiikkaan ja lennokkiteknologiaan keskittynyt CNA-ajatuspajan tutkija Samuel Bendettin mukaan Venäjällä on suuri määrä tutkajärjestelmiä, ilmatorjuntaohjuksia ja elektronisen sodankäynnin järjestelemiä. Kuitenkin lennokkien torjunnassa ne ovat osoittautuneet hänen mukaansa heikoiksi.

– Suurin osa näistä puolustusjärjestelmistä rakennettiin tunnistamaan ja tuhoamaan suurempia kohteita, kuten ohjuksia, helikoptereita ja lentokoneita. Monia niistä ei oikeastaan suunnattu paljon pienempien miehittämättömien lennokkien tunnistamiseen, hän kertoo.

Länsimaisissa medioissa huomiota ovat saaneet erityisesti iskut öljy- ja kaasutuotannon laitoksiin. Ukrainan lennokkien räjähdekuorma on usein pieni, mutta iskujen kohteen ollessa esimerkiksi kaasuterminaali voi pienikin räjähde aiheuttaa suuren tuhon.

Ukrainan tiedustelutiedon on myös arvioitu olevan laadukasta ja tarkkaa, mikä on mahdollistanut iskut infrastruktuurikohteisiin kaukana etulinjasta.

Kaasu ja öljy ovat Venäjän talouden kannalta merkittäviä vientituotteita. Mikäli Venäjä joutuu vetämään ilmatorjuntakalustoa pois rintamalta suojaamaan viennin kannalta tärkeitä infrastruktuurikohteita, helpottuu puolustajan paine rintamalla.

 

Ukrainan presidentti arvioi rauhanprosessin olevan jumissa ainakin syksyyn asti.
Pauli Aalto-Setälän mukaan puolustaja ei ole luovuttanut, ja Ukrainan tukemisen pitää jatkua.
Venäjän energialaitokset ovat olleet jatkuvien iskujen kohteina.
Mainos