Viimeiset kuukaudet ovat olleet tutkija Anda Bologan mukaan 2,6 miljoonan asukkaan Moldovalle raskaita, sillä suhteessa väkilukuunsa mikään muu maa ei ole vastaanottanut yhtä paljon ukrainalaisia pakolaisia.
Vaikka Moldovan viranomaisten ja yksittäisten kansalaisten ponnistelut lähes puolen miljoonan ukrainalaisen sijoittamiseksi ovat olleet poikkeuksellisia, pienen maan resurssit ovat hänen mukaansa pian ehtymässä. Samaan aikaan ulkoinen paine kasvaa päivä päivältä.
– Yli puolet moldovalaisista pelkää, että Venäjän hyökkäys on lähellä, Bologa sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.
Koska venäläisyhtiö Gazprom on EU:hun ja Natoon kuulumattoman Moldovan ainoa kaasuntoimittaja ja Transnistrian separatistialueella maan itäosassa on pysyviä venäläisiä ”rauhanturvajoukkoja”, maan hallitus on omaksunut varovaisen lähestymistavan, vakuuttanut puolueettomuuttaan ja päättänyt olla ainakaan toistaiseksi liittymättä lännen Venäjä-pakotteisiin.
Presidentti leimattiin natsiksi
Moldovan omaksuma varovainen linja ei ole Bologan mukaan estänyt Venäjän propagandaa leimaamasta länsimielistä presidentti Maia Sandua natsiksi tai levittämästä valeuutisia, joissa Moldovan väitetään sortavan Transnistrian venäjänkielisiä asukkaita. Huhtikuun lopulla Venäjän puolustusministeriö kertoi, että Ukrainassa toteutettavan ”erikoisoperaation” toisen vaiheen tavoitteisiin kuuluu muun muassa eteneminen Transnistriaan.
– Moldovan viranomaiset ovat kehottaneet väestöä pysymään rauhallisena ja välttämään altistumista disinformaatiolle ja Venäjän provokaatioille, mutta jännitystaso on edelleen korkea, Bologa toteaa.
Vain viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut avoimen hyökkäyksensä Ukrainaan, Moldova jätti jäsenhakemuksensa EU:lle. Sodan kestäessä unioni on antanut Moldovalle tuntuvaa talousapua paitsi humanitaarisiin tarkoituksiin, myös raja- ja kyberpuolustuksen vahvistamiseksi. Apua sotilaallisen puolustuksen vahvistamiseen valmistellaan parhaillaan.
– Pienissä maissa yksilöt näkevät usein historian asiana, joka vain tapahtuu heille. Kuvaavaa on, että kahden viime vuosisadan aikana Moldova on ollut osa Venäjän keisarikuntaa, Romaniaa ja lopulta Neuvostoliittoa ennen julistautumistaan itsenäiseksi vuonna 1991, hän sanoo.
Vaikka geopoliittinen tilanne on taas kerran epävakaa, Moldovalla on hänen mukaansa toivoa pysyä pystyssä historian petollisella jäällä.
