Venäjä kehittää järjestelmällisesti Ukrainan taistelukentän kokemusten perusteella tekoälyyn perustuvaa drooniekosysteemiä, jossa keskeistä on nopea kokeilu, modulaarisuus ja siviiliteknologian hyödyntäminen. Kehitys voi muuttaa sodankäynnin luonnetta pysyvästi, todetaan CSIS-ajatushautomon artikkelissa.
Sen mukaan tavoitteena ei ole täydellinen autonomia, vaan rajattu, käytännössä toimiva itsenäisyys taistelukentällä.
Suomessa julkaistiin viime vuonna Suomen droonistrategia, joka määrittelee suomalaisen droonitoiminnan lähitulevaisuuden suuntaviivat maanpuolustuksen ja talouskasvun vauhdittamisen näkökulmasta.
Srategian mukaan droonien käyttö muuttaa radikaalisti taistelukenttää, sillä droonit pystyvät suorittamaan monia tehtäviä, jotka ovat muuten liian vaarallisia, kalliita tai aikaa vieviä. Autonomiset ja parveilevat droonit tuovat uuden ulottuvuuden sotilaskäyttöön.
Venäjän kerrotaan ottaneen miehittämättömät järjestelmät ja tekoälyn strategisiksi painopisteiksi kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kehitystä vauhdittaa siirtyminen sotatalouteen, jossa siviili- ja sotilasteknologia kietoutuvat yhteen.
Analyysin mukaan Venäjä on jo mahdollisesti ottanut käyttöön täysin autonomisia drooneja Ukrainan taistelukentällä.
Ukrainan tekemät tekniset tutkimukset viittaavat siihen, että osa drooneista toimii ilman yhteyttä operaattoriin: niissä ei ole kauko-ohjauksen vaatimia viestintäkomponentteja, mutta ne sisältävät riittävästi laskentatehoa tekoälypohjaiseen havainnointiin ja päätöksentekoon.
Havaintojen perusteella droonit pystyvät lentämään kiistetyssä ilmatilassa, valitsemaan kohteita itsenäisesti ja toimimaan parvimaisesti ryhmissä ilman suoraa ohjausta. Tämä merkitsee siirtymää kauko-ohjatuista kertakäyttödrooneista kohti aidosti autonomisia järjestelmiä.
Innovaatiot syntyvät “autotalleissa”
Analyysin mukaan Venäjän droonikehitystä leimaa poikkeuksellinen hankintamalli. Uudet ratkaisut syntyvät usein virallisen puolustusteollisuuden ulkopuolella – pienissä yrityksissä, insinööriryhmissä ja vapaaehtoisten projekteissa.
Valtio ottaa hankkeet haltuunsa vasta, kun ne on testattu toimiviksi rintamalla. Tämän jälkeen ne standardoidaan ja tuotanto skaalataan nopeasti.
Mallin etu on nopeus: epäonnistumiset jäävät hajautetun kokeilun tasolle, ja vain toimivat ratkaisut päätyvät massatuotantoon.
Koulutus noussut keskeiseksi aseeksi
Yksi keskeisimmistä havainnoista liittyy koulutukseen. Yksityiset droonikoulut ja epäviralliset koulutusohjelmat ovat nousseet keskeiseen rooliin uusien teknologioiden käyttöönotossa.
Ne päivittävät opetustaan nopeasti, testaavat uusia järjestelmiä suoraan koulutuksessa ja luovat jatkuvan palautesilmukan käyttäjien ja kehittäjien välille. Tämä nopeuttaa sekä teknologian että taktiikoiden kehitystä.
Käytännössä koulutus toimii järjestelmän moottorina, joka muuttaa teknologiset kokeilut nopeasti laajamittaiseksi taistelukyvyksi.
Analyysi nostaa esiin myös riippuvuuden ulkomaisesta teknologiasta. Yli puolet Venäjän drooneista löytyvistä tekoälykomponenteista on peräisin yhdysvaltalaisilta yrityksiltä.
Tämä viittaa siihen, että pakotteista huolimatta Venäjä hyödyntää edelleen globaaleja puolijohdemarkkinoita sotilaallisen suorituskykynsä rakentamiseen.
Käytännöllisyys edellä
Venäjä ei analyysin mukaan kilpaile tekoälyn huippututkimuksessa Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa. Sen sijaan se keskittyy soveltavaan tekoälyyn.
Käytännössä tämä tarkoittaa länsimaisten ja kiinalaisten valmiiden avoimien mallien hyödyntämistä ja muokkaamista sotilaallisiin tarkoituksiin.
Keskeinen johtopäätös on, että Venäjä ei kehitä yksittäisiä kyvykkyyksiä vaan kokonaisvaltaista tekoälyn ja miehittämättömien järjestelmien ekosysteemiä.
Tämä pyrkimys pitää sisällään laskentatehon voimakkaan kasvattamisen, droonituotannon laajentamisen ja tekoälyosaajien koulutuksen.
Analyysin mukaan kansallisiin strategioihin ankkuroitu ja valtionohjelmien kautta operationalisoitu ekosysteemi yhdistää infrastruktuurin, sääntelyn, teollisuuden ja osaamisen kehittämisen yhtenäiseksi järjestelmäksi, joka on suunniteltu ylläpitämään tekoälyn mahdollistamaa autonomiaa ja sotilaallista kyvykkyyttä pitkällä aikavälillä.
Nopea sopeutuminen
Analyysissa korostetaan, että Venäjän kehitys perustuu modulaarisuuteen: Kun yksi toimiva malli syntyy, sitä muokataan nopeasti eri käyttötarkoituksiin – tiedusteluun, hyökkäyksiin tai logistiikkaan.
Fyysiset muutokset ovat pieniä, ja keskeinen kehitys tapahtuu ohjelmistossa. Tämä mahdollistaa nopean sopeutumisen rintaman tarpeisiin ja onnistuneiden ratkaisujen nopean leviämisen.
Analyysin keskeinen viesti on, että Venäjän etu ei perustu yksittäiseen läpimurtoon vaan järjestelmätason nopeuteen.
Kun innovaatio, koulutus, tuotanto ja käyttö kytketään yhteen, syntyy kyky skaalata uusia ratkaisuja nopeasti käytäntöön.
Suomen droonistrategia
Suomi on jo alkanut varautua Ukrainan kaltaiseen droonisotaan, kertoi kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell vuosi sitten Ilta-Sanomien haastattelussa.
Limnell oli vetämässä teollisuuden edustajien kanssa kirjoitettua ja viime vuoden tammikuussa valmistunutta droonistrategiaa, jossa pureudutaan droonialan kasvattamiseen Suomessa.
– Suomessa tulisi nyt herätä siihen, että Venäjä ja sen liittolaismaat kuten Kiina ja Iran kehittävät omaa drooniosaamistaan jatkuvasti samalla, kun Suomessa vielä alan osaaminen on pientä. Venäjällä kehittyy drooniteknologia, droonien kyvyt ja niiden tuotanto hyvin nopeasti, Limnell huomautti.
Tämän strategian mukaisesti Suomesta kehitetään viiden vuoden kuluessa maailman paras maa kehittää drooneja ja harjoittaa niihin perustuvaa liiketoimintaa. Vuonna 2030:
– Suomalaiset droonialan yritykset ovat maailman kärkeä
– Suomi on hyvä paikka perustaa droonialan yritys
– Suomessa on matalan kynnyksen innovaatiotoimintaympäristö droonien kehittämiseen
– Suomi on kiinnostava maa drooniteknologian investointeihin ja
– drooniteknologia on Suomessa laajamittaisesti käytössä tehostamassa eri alojen toimintaa.
Strategia kuvaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisten viiden osa-alueen kehittämistarpeet ja -periaatteet:
1. Kriittisen osaamisen kasvattaminen
2. Droonien kehittämisen ja kokeilutoiminnan edistäminen
3. Testauksen, eksperimentoinnin ja evaluoinnin edellytysten parantaminen
4. Kansallisen huoltovarmuuden turvaaminen
5. Käyttöönoton, operoinnin ja ylläpidon helpottaminen