Venäjä on lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan arktisella alueella, eikä pyri erityisemmin sitä salaamaan.
The Guardian-lehti kertoo, että viimeisen kuuden vuoden aikana Venäjä on rakentanut 475 sotilaskohdetta, kuten kiitoratoja ja bunkkereita pohjoisen rajansa tuntumaan ja palauttanut käyttöön neuvostoaikaisia vartioasemia. Norjalainen Barents Observer kertoi toukokuussa, että Venäjä on sijoittanut strategisia pommikoneita vain pari sataa kilometriä Suomen rajasta.
Pohjoisen laivaston hallinnointi on keskitetty Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Severomorskin tukikohtaan.
Syy lisääntyneeseen kiinnostukseen on paitsi sotilaallinen, myös kaupallinen. Venäjä haluaa hyödyntää aluetta paremmin tultuaan suljetuksi ulos läntisiltä markkinoilta, ja se on perustanut muun muassa uusia mineraalikaivoksia Murmanskin lähelle.
Länsimaiden vetäydyttyä arktisesta rannikkovartiostofoorumista Venäjä on sopinut yhteisharjoituksista Kiinan kanssa pohjoisella raja-alueellaan. Guardianin mukaan yhteistyö Venäjän kanssa palvelee Kiinan halua nähdä itsensä ”lähes arktiselle alueelle” ulottuvana valtiona, ja luo sille mahdollisuuksia päästä hyötymään kaupallisesti alueen luonnonvaroista.
Venäjä puolestaan on yhä vahvemmin riippuvainen Kiinasta läntisten pakotteiden vuoksi. Vaikka pohjoinen merireitti itäkautta Aasiaan on haastava sääolosuhteiltaan, arvio on, että Venäjä pyrkii käyttämään sitä entistä enemmän, sillä se puolittaa matkan Aasiaan.
Lehti on haastatellut suomalaista arktisten alueiden asiantuntijaa, ennallistamisosuuskunta Snowchangen perustanutta Tero Mustosta, joka toteaa, että ympäristöriskit lisääntyvät, kun alueella käytetään laivoja ja öljytankkereita, joita ei ole tarkoitettu arktisiin jääolosuhteisiin.
Barentsinmeri on jo tällä hetkellä yksi pahimmin saastuneista alueista maailmassa, mikä johtuu neuvostoaikoina toteutetuista ydinkokeista, teollisuus- sekä radioaktiivisten jätteiden laskemisesta sellaisinaan mereen sekä virtauksista, jotka tuovat roskaa Atlantilta Barentsinmereen.
Samaan aikaan se on luonnoltaan erittäin rikas ja Mustosen mukaan Venäjän arktisilla alueilla asuu edelleen esimerkiksi alkuperäiskansoja, joiden kyliin ei ole tieyhteyttä.
Venäjän kasvava sotilaallinen varustautuminen, jonka puitteissa merellä muun muassa liikutaan käyttöön palautetuilla ydinkäyttöisillä jäänmurtajilla ja sukellusveneillä, onkin saanut asiantuntijat pelkäämään mahdollisia onnettomuuksia ja niiden tuhoisia vaikutuksia alueen herkälle ekosysteemille.
Alkuperäiskansoille ja luonnonsuojelualueille Venäjä viittaa kintaalla. Norjaan paennut venäläinen saamelaisaktivisti kertoo Guardianille, että kaksi kaivosta on jo avattu perinteisille porojen laidunalueille ja teollisuus levittäytyy myös aiemmin arvokkaiksi luokiteltuihin luontokohteisiin.
Ympäristöasiat kiinnostivat Venäjää aiemmin lähinnä läntisen yhteistyön sanelemana, asiantuntijat arvioivat Guardianin artikkelissa. Kun Venäjän nykyisinä kumppaneina ovat pääasiassa Kiina, Intia ja Persianlahden maat, ei ympäristönsuojelu korostu, vaan päin vastoin Venäjä on nimennyt ympäristöjärjestöjä, kuten WWF:n laittomiksi.
Arktinen neuvosto, jossa Suomikin on mukana, seurasi ympäristön tilaa arktisilla alueilla vuosikymmeniä. Projekteja johtanut norjalainen meribiologi Lars-Otto Reiersen kuvaa pitkäjänteisellä työllä luodun verkoston työn loppumista harmilliseksi. Tällä hetkellä Venäjän alueen mahdollisista ympäristötuhoista on likipitäen mahdotonta saada tietoa.
– En usko, että Venäjä siihen (ympäristön suojeluun) käyttää rahaa, Reiersen toteaa.