Baltian Venäjän tutkimuskeskuksen johtaja Vladimir Juškinin mukaan Venäjän menneisyyteen jämähtänyt aseteollisuus ei ollut lainkaan valmis Ukrainan sotaan.
Venäjän armeijan varastot ovat pullollaan vanhoja aseita ja sotakalustoa, jonka takia Kremlin valtaapitäviä ei ole Juškinin mukaan kiinnostanut aseteollisuuden modernisointi.
Juškin viittaa Postimees -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Venäjän entisen varapääministeri Alfred Kochin muistelmiin. Hänestä tuli elokuussa 1993 aseteollisuuden yksityistämistoimikunnan varapuheenjohtaja. Koch kävi kolmen vuoden aikana sadoissa asetehtaissa. Hän havahtui siihen, että venäläinen aseteollisuus oli jämähtänyt pahasti paikalleen.
– Sitten eräs vanha johtaja selitti Kochille, mistä oli kyse. Neuvostoliiton puolustusteollisuus oli ollut tässä tilassa joulukuusta 1984 lähtien, jolloin puolustusministeri, marsalkka Dmitri Ustinov kuoli. Hän oli täydellinen asehullu ja tuotti valtavan määrän panssarivaunuja, tykkejä ja kaikkea muuta kestämään sadan vuoden sodan, Juškin kirjoittaa.
Tutkija toteaa, että venäläisen valtionyhtiö, asejätti Rostecin toimitusjohtaja Sergei Chemezov huvijahdin pituudesta ja puolustusministeri Sergei Shoigun palatsien koosta voi päätellä sen, että valtaapitävät eivät ole olleet kovin kiinnostuneita aseteollisuuden modernisoinnista. Rahat ovat valuneet mahdollisesti herrojen taskuihin.
– He elivät vanhassa paradigmassa: varastoissa riittää aseita sadan vuoden sotaan. Eihän kukaan tässä maailmassa aikonut ryhtyä sotaan – paitsi Vladimir Putin, joka alkoi korkeintaan viimeisen viiden vuoden aikana kuvitella olevansa sotilasjohtaja, Juškin toteaa.
– Toisin sanoen Venäjä aloitti sodan teollisuudella, joka ei ole kyennyt uudistumaan. Modernisointiin varatut rahat käytettiin tehottomasti. Lännen asettamat pakotteet lopettivat täysin mahdollisuuden siihen, että Venäjällä voisi tapahtua itsenäistä uutta kehitystä.