Yhä useampi venäläinen pitää Neuvostoliiton romahdusta kielteisenä asiana.
Levada-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa eli 66 prosenttia kuvaili kommunismin loppua ja vuoden 1991 tapahtumia valitettaviksi. Luku on korkeimmalla tasollaan vuoden 2004 jälkeen.
52 prosenttia vastaajista määritteli Neuvostoliiton talousjärjestelmän romahduksen maansa kannalta haitallisimmaksi asiaksi. 36 prosenttia ilmoitti kaipaavansa ”suurvaltaan kuulumista” ja 31 prosenttia nosti esiin nyky-yhteiskunnan ”epäluottamuksen ja julmuuden”.
Presidentti Vladimir Putinin lausuntojen arvioidaan vaikuttaneen kansan historiakäsityksiin. Putin totesi vuonna 2005 Neuvostoliiton romahduksen olleen ”1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi”. Hän on myös useaan otteeseen kehunut neuvostojärjestelmän saavutuksia ja vähätellyt kommunismin aikaisia vainoja ja sortotoimenpiteitä.
Vladimir Putinilta kysyttiin maaliskuussa, minkä yksittäisen asian hän haluaisi muuttaa maansa historiassa. Presidentti mainitsi jälleen Neuvostoliiton hajoamisen.
Levadan kyselytutkimuksen mukaan kasvava taloudellinen epävarmuus on vahvistanut Neuvostoliittoa kohtaan tunnettua nostalgiaa. Suunnitelma eläkeiän nostamiseksi aiheutti kuluvan vuoden aikoja laajoja mielenosoituksia ja laski Putinin kannatuksen Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle.
Tutkimukseen vastasi marraskuun loppupuolella yhteensä 1600 Venäjän kansalaista.
