Venäjä ilmoitti tiistaina sulkevansa tavaraliikenteen rajanylityspaikkoja Suomen, Viron ja Latvian kanssa. Venäjän hallituksen 30. kesäkuuta 2026 antama asetus nro 1674-R sulkee väliaikaisesti useita Venäjän federaation valtionrajan yli kulkevia rautatietarkastuspisteitä, joita ei ole käytetty pitkään aikaan tai joita ei ole voitu käyttää kansainvälisen liikenteen lopettamisen vuoksi.
Suomessa tämä koskee Niiralan-vastaista Värtsilän raja-asemaa, Imatran-vastaista Svetogorskin eli Enson raja-asemaa, Vartiuksen-vastaista Lyttän asemaa ja Pietarissa sijaitsevaa Suomen asemaa, jota Allegro-junat käyttivät liikennöidessään.
Viron rajalla suljetaan Petserin-Pihkovan tarkastusasema ja Latvian rajalla Pytalovon tarkastuspiste.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Suomelle ei juuri mitään. Viimeisten kahden vuoden aikana vain Petserin ja Pytalovon rajanylityspaikat ovat olleet toiminnassa.
Venäjä siis jättää luetellut rajanylityspaikat pois aktiivisten tarkastuspisteiden luettelosta, joiden kautta ihmiset, ajoneuvot, rahdin ja tavarat saisivat ylittää valtionrajan. Niiden asema kansainvälisinä rautatien tarkastusasemina päättyy tänään 1. heinäkuuta. Liikenteen jatkaminen edellyttää Venäjän hallitukselta uutta päätöstä.
Loppumassa muuallakin
Rahtiliikenne on pudonnut vain murto-osaan huippuvuosista, eikä se ole kasvamassa. Kesäkuun alussa Venäjä kaksinkertaisti rautatierahdin tullimaksut Suomeen, Viroon ja Latviaan. Tuolloin Viron valtiovarainministerinä ja liikenneministerinä aiemmin toiminut Raivo Vare arvioi yleisradioyhtiö ERR:lle, että omien taloushuoliensa lisäksi Venäjä saattaisi yrittää toimenpiteellä ohjailla kansainvälisiä rahtiliikennevirtoja satamiinsa ja käyttää asiaa kilpenä Ukrainan iskuja vastaan.
Viro ja Latvia ovat joka tapauksessa suunnitelleet katkaisevansa rautatieyhteydet Venäjään. Latvia aloitti valmistelun marraskuussa 2025, Viron presidentti Alar Karis ilmoitti joulukuussa 2025 samanlaisista suunnitelmista.
Kansainvälinen Rail Journal -julkaisu kertoi joulukuussa, kun nämä suunnitelmat olivat uusia, että molemmilla Baltian mailla oli tässä tavallaan myös menetettävää. Latvian Venäjän-tuonnin arvo vuonna 2024 oli 414 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, Viron 181 miljoonaa dollaria. Menettävää on kuitenkin ollut paljon aiempaa vähemmän: Latvian Venäjän-tuonnin arvo oli vuonna 2021 oli 2,1 miljardia dollaria, Viron 2,7 miljardia.
Suomessa Venäjän-tuonnin arvo oli Tullin mukaan vuonna 2021 noin 11 miljardia euroa ja vuonna 2024 enää 0,8 miljardia.
Vainikkala ja nikkeli
Suomelle tärkein johtopäätös on, että määräys ei vaikuta Buslovskajaan, joka on Vainikkalan rajanylityspaikkaa vastapäätä sijaitseva Venäjän asema.
Lähes kaikki Venäjän ja Suomen välinen rautateiden tavaraliikenne kulkee tällä hetkellä Vainikkalan ja Buslovskajan kautta. Venäjän hallituksen määräys käytännössä virallistaa sen, mikä on ollut todellisuutta jo pari vuotta.
Rahtiliikenne Vainikkalan – Buslovskajan kautta voi jatkua. Tämä tekee Vainikkalasta ainoan toimivan rautatierajanylityspaikan Venäjän ja Suomen välillä myös Venäjän puolelta, vaikka liikennettä ei käytännössä ole muutenkaan ollut enää vuosiin.
Vainikkalan rautatieraja-aseman kautta kulki vuonna 2024 nikkeliä ja nikkelirikasteita Harjavaltaan jalostukseen, eräitä muita metalliraaka-aineita, pakotteiden ulkopuolelle jääneitä kemianteollisuuden tuotteita ja vähäisissä määrin muita sallittuja raaka-aineita.
Eikä Venäjä todennäköisesti itsekään tahdo sulkea Vainikkalan asemaa, sillä se on käytännössä ainoa maareitti, jota pitkin venäläistä nikkelimalmia saapuu EU-alueelle. Nornickelin kaivoksilta Norilskissa ja Kuolassa louhittu nikkelimalmi viedään Nornickelin suomalaiselle jalostamolle Harjavaltaan, josta se matkaa jalostettuna eteenpäin EU-alueelle. EU-alueiden akku- ja metalliteollisuus tarvitsee tätä erityisen puhdasta nikkeliä, ja Venäjä haluaa myydä.