Siirtyykö Venäjä sotatalouteen vai järjestääkö se uuden mobilisaation? Molemmat ovat mahdollisia, arvioi Moscow Times.
Venäjän viranomaiset keskustelevat mahdollisuudesta uuteen mobilisaatioon Ukrainassa taistelevan armeijan täydentämiseksi syyskuussa pidettävien duuman vaalien jälkeen, Verstka ja Important Stories raportoivat viitaten lähteisiinsä asevoimien värväystoimistoissa, turvallisuuspalvelu FSB:ssa sekä lähteisiin Kremlissä.
Yhden lähteen mukaan mobilisaatiovalmistelut ovat olleet käynnissä jo useita kuukausia, vaikka virallisesti tätä suunnitelmaa ei ”koskaan kutsuta mobilisaatioksi”.
Lokakuusta alkaen armeija on valmis ottamaan vastaan kymmeniätuhansia ihmisiä nopeutettuun koulutukseen nyt valmistelussa olevilla harjoitusalueilla. Tällaiset erät on tarkoitus jakaa aktiivijoukkojen kesken, kertoi erään valtionyhtiön sopimusrekrytointia valvova lähde. Lähteen mukaan rintamalla valitetaan jatkuvasti akuutista henkilöstöpulasta, ja armeijan täydentämisestä vastaaville tahoille on annettu tehtäväksi valmistautua.
Päätöstä ei ole tehty
Presidentinhallintoa lähellä olevan lähteen mukaan lopullista päätöstä tästä toimintamallista ei ole vielä tehty. Lähteen mukaan kaikki ei ole sujunut aivan suunnitelmien mukaisesti ja prosessiin osallistuneet ovat ryhtyneet luoviksi. Silti lähteen mukaan mobilisaatio on mahdollinen syksyllä 2026, kunhan parlamentin alahuoneen eli duuman jäsenet valitsevat vaalit on syyskuussa pidetty.
Toinen Kreml-lähde kertoi Istoriesille ja Vertskalle olevansa tietoinen erilaisista armeijan täydentämiseen liittyvistä suunnitelmista.
– On olemassa useita skenaarioita, ja mobilisaatio on yksi niistä, hän korostaa.
Väkeä ei tule
Puolustusministeriön jättimäisillä bonuksilla ja hyvällä palkalla rintamalle houkuteltujen sopimussotilaiden virta on vähenemässä. Esimerkiksi Moskovassa kuluvan vuoden eri kuukausina sopimussotilaiksi lähtevien määrä on pudonnut kolmanneksella vuoden 2025 vastaavaan kuukausivertailuun nähden.
– On kuin ihmiset olisivat loppuneet, yksi aiemmin mobilisoiduista sanoi. Hänen rykmenttinsä on parhaimmillaankin miehitykseltään vain noin 40 prosenttia täysimääräisestä, ja eivätkä uudet sotilaat ole taistelukykyisiä. He ovat niin sanottua heikompaa ainesta.
– Jotkut viedään vankilasta, toiset kaduilta. Kirjaimellisesti kodittomia. Rikollisia, ja vieläpä sellaisessa iässä ja sellaisilla vaivoilla, että he tuskin pystyvät seisomaan.
Vertskan lähteet kertovat samaten, että uusien värvättyjen laatu on laskussa. Tämä alkoi viime vuonna. Eräs sopimussotilasehdokkaiden kanssa työskentelevä lähde sanoo olleensa ennen patriootti, mutta katseltuaan tarpeeksi Venäjän kansaa hän on muuttunut epäisänmaalliseksi.
Siihen, että väki loppuu rintamalta eikä uutta kunnollista enää oikein tule, voi liittyä myös Venäjän aikoina hurjasti kasvaneisiin tappiolukuihin. Siinä missä esimerkiksi helmikuussa miestappioiden keskiarvo päivää kohden oli runsaat 900, luku on alkanut nousta ja on toukokuussa keskimäärin 1090. Kesäkuun ensimmäisten 23 päivän ajalta keskiarvo Venäjän miestappioista päivää kohden on ollut jo 1325 sotilasta päivässä.
Vertskan Kreml-lähteen mukaan syitä uudelle mobilisaatiolle on monia.
– Hyökkäyksen epäonnistuminen, aloitekyvyn menetys, ilmapuolustuksen kyvyttömyys, tämä luettelee.
Presidentinhallinnon sisäpoliittinen blokki kuitenkin epäilee, ovatko mobilisaation hyödyt suuremmat kuin sen riskit.
– On vielä epäselvää, mitä mobilisaatio perustavanlaatuisesti muuttaa, paitsi mobilisoi mielenosoituksia ja romahduttaa taloutta, toinen lähde sanoo.
Sotatalous ja riskit
Istoriesille puhunut, länsimaista tiedustelupalvelua lähellä olevaksi kuvattu lähde pitää Venäjän mobilisaatiota yhtenä ”hypoteettisimmista kovista toimenpiteistä”.
– Vladimir Putin ei halua lopettaa sotaa ja on valmis taistelemaan vielä kaksi tai kolme vuotta. Samalla on huoli epävakaisuudesta, jos taistelut loppuvat nyt ilman merkittäviä voittoja. Kovia toimenpiteitä, mobilisaatiota ja sotatalouden tyylistä mallia harkitaan. Asevoimien on väitetty taanneen hänelle täyden hallinnan neljästä Ukrainan alueesta, edellyttäen, että riittävästi työvoimaa on saatavilla.
Venäjä on jo ”hiljaisessa” sotataloudessa. Kreml on tähän asti pyrkinyt välttämään näkyvää yhteiskunnallista sokkia: sodan rahoitus hoidetaan budjetin, valtiontilausten, inflaation, verojen ja palkka-armeijan kautta. Suomen pankki arvioi keväällä, että Venäjä on pitkälti käyttänyt helpot lisärahoituskeinot ja joutuu hakemaan uusia tuloja veroista ja valtionomaisuuden myynnistä; samalla työvoimapula on merkittävä pullonkaula.
Kovempiakin keinoja siis saatetaan vielä ottaa käyttöön, koska lainsäädäntö mahdollistaa sen. Erilaisia erityistaloustoimenpiteitä on runnottu lakiin jo kesällä 2022. Ukrainan viimeaikaisten drooni-iskujen aiheuttama energiaepävakaus ja polttoainepula tuskin helpottavat tilannetta.
Syksyllä 2022 toteutettu ensimmäinen mobilisaatiokierros vahingoitti hallinnon kannatuslukuja, heikensi yleisön tukea sodalle ja sai satojatuhansia venäläisiä pakenemaan ulkomaille. Verstkan ja Important Storiesin lähteet uskovat, että virheistä on opittu. Nyt on käytössä sähköinen kutsujärjestelmä ja asepalvelustoimiston kutsu johtaa automaattiseen kieltoon matkustaa ulkomaille.