Suuret venäläiset vienti- ja tuontiyritykset, pankit ja välittäjät ovat organisoineet epämuodollisen rahanvaihtojärjestelmän ulkomaankaupan maksuliikennettä varten pakotteiden kiertämiseksi. Näin kirjoittaa Dmitri Nekrasov, Centre for Analysis and Strategies in Europen (CASE) johtaja raportissaan International transactions under sanctions, joka on luettavissa täältä. Hän haastatteli noin 30:a henkilöä selvittääkseen, miten kaupankäynti tapahtuu ja mitkä ovat sen kulut yrityksille ja taloudelle.
Ja näin se toimii: suurten venäläisten vientifirmojen kassat jättävät jopa 80 prosenttia vientiliikevaihdostaan ”epäystävällisille” valuutoille ulkomaisilla tileillä. Kun yritykset tarvitsevat ruplia kotimaassa, ne panevat laskemansa summan valuuttaa myyntiin pienelle joukolle suuria venäläisiä tuontifirmoja, pankkeja ja välittäjiä. Vientifirma saa Venäjällä ruplia esimerkiksi suurelta jälleenmyyjältä ja maksaa ostonsa ulkomaisella tilisiirrolla jälleenmyyjän ulkomaiselle tilille.
Tällä rahanvaihdolla on omat valuuttakurssinsa, jotka voivat poiketa merkittävästikin virallisista Moskovan keskuspankin asettamista kursseista.
– Tietyssä mielessä tämä vaihtokurssi heijastaa paremmin Venäjän ulkomaankaupan todellista vaihtokurssia. Valuutan ostajat maksavat vientifirmoille ylimääräistä verrattuna keskuspankin kurssiin ja tilanteeseen Venäjällä, Nekrasov uskoo.
Lisämaksu voi vaihdella paljon: yhden haastatellun mukaan se on yleensä puolestatoista kahteen prosenttia, mutta joinakin aikoina se voi heilua viiden prosentin tienoilla ja käydä jopa kymmenessä prosentissa. Korkeat lisämaksut ovat ajoittuneet tilanteisiin, joissa markkinat ovat joutuneet sopeutumaan uusiin pakotteisiin, kuten viime vuoden elokuussa. Silloin keskuspankki joutui jopa myöntämään, ettei se tiennyt, mihin vaihtokurssiin pitäisi katsoa.
Viranomaiset katsovat valuuttakauppajärjestelyä läpi sormien, koska niiden kyky hoitaa maksuliikennettä on tärkeämpää. Talousministeri Anton Siluanov on suoraan selittänyt, että standardia pakollisesta ulkomaankaupan tulojen palauttamisesta kotimaahan on laskettu sen jälkeen, kun euron ja dollarin vaihto Moskovan pörssissä päättyi, koska ulkomaankaupan toimijoille on helpompaa, jos tulot jäävät ulkomaille ja niitä voidaan käyttää tuonnin hyväksi.
Viime vuonna vientifirmat jättivät ulkomaille valuuttaa kymmenien miljardien dollarien arvosta. Vuoden aikana ”muut talousinvestoinnit” ylittivät 75 miljardia dollaria, josta merkittävä osa liittyi ”lisääntyneeseen viiveeseen ulkomaankaupan maksujärjestelyissä”, kirjoitti keskuspankki.
