Kun Vladimir Putin ilmaisi lokakuussa 2025 lopulta julkisesti pahoittelunsa siitä, että Venäjä oli ampunut noin vuotta aikaisemmin alas azerbaidžanilaisen siviililentokoneen, maiden suhteiden odotettiin vähitellen lämpenevän.
Selityksenä 39 matkustajan hengen vaatineeseen turmaan Putin viittasi Ukrainan droonitoimintaan Venäjän ilmatilassa sekä ilmapuolustusjärjestelmän toimintahäiriöihin. Hän myös vakuutti, että tapauksen taustat tutkittaisiin mahdollisimman perusteellisesti. Joulukuussa 2025 kävi kuitenkin ilmi, että Venäjän viranomaiset olivat kaikessa hiljaisuudessa lopettaneet Putinin lupaaman tutkinnan.
Venäjän tutkintakomitean selvitys näytti professori Emil Avdalianin mukaan vapauttavan Venäjän asevoimat kaikesta syyllisyydestä tai osallisuudesta lentokoneen tuhoon. Nyt puhuttiinkin onnettomuudesta, joka olisi johtunut huonosta säästä ja epäonnistuneista laskeutumisyrityksistä Groznyiin, kun taas kaikki Putinin aiemmin esittämät viittaukset Ukrainan drooneihin, Venäjän ilmapuolustuksen häiriöihin sekä ohjusten tai sirpaleiden aiheuttamiin vaurioihin oli sujuvasti häivytetty.
– Azerbaidžanin tiedotusvälineet ovat kuvanneet Venäjän U-käännöstä lisätodisteena Moskovan ja Bakun välisten jännitteiden kiristymisestä, Tbilisin eurooppalaisen yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina toimiva Avdaliani toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Olivatpa syyt suhteiden romahdukseen mitkä tahansa, niiden taustalla on geopolitiikka. Venäjä haluaa määräävän aseman Etelä-Kaukasiassa, kun taas Azerbaidžan vastustaa sitä muiden alueen maiden tapaan, hän huomauttaa.
Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Vancen 9. helmikuuta alkava vierailu Azerbaidžaniin ja Armeniaan on hänen mukaansa suora haaste Venäjän asemalle alueella, jota Kreml pitää omana takapihanaan. Venäjän pitkäaikaisten liittolaisten kaatuminen Syyriassa ja Venezuelassa on jo osoittanut, että Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan heikentämä Kreml ei enää ole tarpeeksi vahva saavuttaakseen geopoliittisia tavoitteitaan.
– Venäjälle vaikutusvallan heikkeneminen Azerbaidžanissa on osa suurempaa trendiä, jossa länsimaat ja Turkki rajoittavat Moskovan painoarvoa. Azerbaidžanin entinen kilpailija Armenia on edelleen nyreissään Venäjän olemattomasta tuesta Nagorno-Karabahin menettämisen yhteydessä ja vastannut etsimällä uusia asetoimittajia ja uutta ulkopolitiikkaa. Myös Venäjän suhteet Georgiaan ovat edelleen jumissa, koska se miehittää yhä noin viidennestä Georgian alueesta, Avdaliani muistuttaa.
Hän pitää selvänä, että Venäjän suhdetta Azerbaidžaniin lentokoneen alasampuminen ja sen kömpelöt peittely-yritykset jäytävät pitkään ja pahasti.
– Tiettyjä asioita on vaikea antaa anteeksi – etenkin kun on kyse runsaasti huomiota herättäneistä ja paljon kuolonuhreja vaatineista tapahtumista, kuten lento 8243:n pudottamisesta. Kuten Venäjän vuonna 2014 Ukrainan yllä pudottaman lennon MH-17 tapauksessa, myös nyt on yleisesti katsottu, että Venäjän johto on nostanut salailun tutkinnan edelle, hän painottaa.
