Esko Aho viittaa Jegor Gaidarin kirjoittamaan kirjaan ”Imperiumin tuho – oppitunteja tämän päivän Venäjälle”, jossa kirjailija kuvaa imperiumin jälkeistä nostalgiaa.
– Uskon, että Venäjä elää sellaisessa ja kuvittelee, että suuruus voidaan palauttaa näyttämällä voimaa uudella tavalla.
Tällä politiikalla Venäjä on saavuttanut sisäisesti tietynlaisen eheyden; kansallisuusmielisyys on korkeassa kurssissa. Poliittinen tuki nykyiselle hallitukselle on suuri.
– Tämä sisältää tietysti suuria riskejä. Ei Venäjä voi elää erillään maailmasta ja tietyissä asioissa Venäjä on alkanut kulkea väärään suuntaan, sanoi Aho Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
Ahon mukaan Venäjä on maa, joka kokee itsensä vahvaksi, suureksi, sillä on suurvallan historia. Venäjä kokee että sitä on kohdeltu huonosti ja se on uhattuna. Tässä tilanteessa Putinin toiminta ja venäläinen asenneilmasto myös kohtaavat hyvin toinen toisensa.
Osa totuutta on sekin, että Venäjä kunnioittaa vain voimaa.
– Yhtä lailla tärkeää on nähdä myös se, että Venäjä on riippuvainen ulkomaailmasta, paljon enemmän kuin aikanaan Neuvostoliitto. Ja paljon enemmän, kuin venäläiset itse tänä päivänä kuvittelevat. Tämä riippuvuus on toisaalta se tekijä, joka auttaa tulevaisuudessa Venäjää. Modernisaatio, Venäjän uudistuminen on vääjäämätön pakko, ja sitä Venäjä ei voi tehdä muuten, kuin yhteistyössä muun maailman kanssa.
EU on korostanut yhtenäistä ulkopolitiikkaa suhteessa Venäjään. Ahon mukaan kahdenväliset suhteet ja yhtenäinen EU-politiikka eivät ole toisilleen vastakkaisia.
– On selvää, että Suomi on EU:n jäsenmaana mukana yhteisessä päätöksenteossa. Mutta Venäjä tulee olemaan meille aina erityiskysymys, johtuen siitä, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa.
Vaikka EU kaavaileekin uusia pakotteita, Aho sanoo, että niiden ulkopuolella on paljon elämää.
Ukrainassa tilanne ei kenenkään hallussa
Ahon mukaan tilanne Itä-Ukrainassa on äärettömän monimutkainen, eikä tilanne siellä ole hänen mukaansa välttämättä kenenkään hallinnassa. Venäjä kokee Ukrainan hyvin läheiseksi, ja siksi yleinen mielipide Venäjällä ei tue maiden välistä sotaa.
– Venäläisestä näkökulmasta Krim ja Ukraina ovat hyvin erilaisia asioita. Laajamittainen sota Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole niin yksiselitteinen, kuin mitä viime päivinäkin on uutisoitu, sanoi Aho.
Ahon mukaan Ukraina on ollut maana lähes kaoottisessa tilassa viimeiset 20 vuotta. Voidakseen kehittyä maa tarvitsee Eurooppaa luodakseen kestävän yhteiskuntarakenteen ja Venäjää kaupalliseen yhteistyöhön. Ongelma on se, että Eurooppa kokee Venäjän toiminnan Ukrainassa vaaraksi itselleen. Venäjä kokee Euroopan toiminnan samoin.
– Kuitenkin Ukrainan itsensä kannalta olisi hyväksi, että jonkinlainen yhteinen tahto auttaa Ukrainaa selviämään tässä tilanteessa voisi syntyä.
– Ukrainan pitäisi laittaa yhteiskuntansa järjestykseen. Ehkä presidenttivaalien ja parlamenttivaalien tulos ensimmäistä kertaa luo perustaa sille ja kaikesta päätellen ukrainalainen, kansallinen identiteetti osittain syntynyt tämän kriisin seurauksena, sanoi Esko Aho.
