Venäjän hallitus on asettanut lentopetrolin vientikieltoon. Kielto on voimassa puoli vuotta eli 30. marraskuuta saakka. Asiasta kerrotaan hallituksen sivuilla, josta sen huomasi myös Telegramin uutiskanava Astra.
Vientikiellon tavoitteena on varmistaa venäläisten polttoainemarkkinoiden vakaus. Kielto ei kuitenkaan koske jo lentokoneessa tai sen teknisissä säiliöissä olevaa polttoainetta eikä niitä lähetyksiä, jotka on tulliselvitetty ennen kiellon astumista voimaan.
Venäjä on määrännyt eri polttoainetyypeille erilaisia vientikieltoja aiemminkin, mutta tilanne vaikuttaa nyt tavallista vakavammalta. Venäläinen uutistoimisto Interfax kertoi toukokuun lopulla, että Venäjä kaavaili vientikietoja sekä lentopetrolille että dieselille samalla, kun öljy-yhtiötä neuvottiin oma-aloitteisesti rajoittamaan ulkomaanmyyntiään.
– Meidän on jatkuvasti seurattava kotimaisten öljytuotemarkkinoiden tilannetta varmistaaksemme liittovaltion virastojen ja alan yritysten välisen koordinoinnin ja kehittääksemme tarvittaessa lisää vastatoimia ajoissa, totesi energia-asioista vastaava varapääministeri Alexander Novak tiistaina.
Jätti pulassa
Loppuviikosta Venäjän suurin öljy-yhtiö Rosneft ilmoitti, että sen ensimmäisen vuosineljänneksen nettotulos putosi 48 prosenttia vuoden takaisesta. Yhtiö perusteli laskua muun muassa ruplan vahvistumisella, korkeilla koroilla ja verotuksen muutoksilla, mutta on selvää, että muitakin vaikuttavia tekijöitä on.
Rosneft on myös keskeinen lentopetrolin tuottaja ja jakelija, joten vientikielto tuskin piristää sen tuloskuntoa.
Kuluvan vuoden aikana Ukraina on kiihdyttänyt iskujaan Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Useat öljynjalostamot ja vientiterminaalit ovat kärsineet vaurioita, mikä on vähentänyt erityisesti dieselin ja lentopolttoaineen tuotantoa. Myös Rosneftin omistamaan jalostamoon Rjazanissa on isketty toistuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan tämä Rjazanin jalostamo tuottaa toimiessaan yksinään noin kuudesta kahdeksaan prosenttia Venäjän lentopetrolista. Paitsi silloin kun ei toimi, eikä tuota.
Energian osuus Venäjän vientituloista laski 41–42 prosenttiin vuonna 2025, ja öljyn ja kaasun osuus liittovaltion budjettituloista putosi 17,3 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Hinnanlasku ei enää yksinään laukaise valuuttakriisiä.
Ilmailukin vaikeuksissa
Venäläisten lentoyhtiöiden kalusto perustuu edelleen suurelta osin Airbusin ja Boeingin koneisiin. Ukrainan sodan jälkeen länsimaiden pakotteet katkaisivat pääsyn virallisiin varaosiin, ohjelmistopäivityksiin ja huoltopalveluihin. Tämä on johtanut siihen, että koneiden ylläpidosta on tullut yhä vaikeampaa.
Pelkästään maaliskuussa yhden ainoan viikon aikana viidessä venäläisessä matkustajakoneessa ilmeni moottorihäiriöitä lennon aikana, kertoi tuolloin alan kanava Aviatorshina.
Kuluvan vuoden alussa venäläiset lentoyhtiöt ilmoittivat, ettei niillä riitä kalustoa kuljettaa venäläisiä turisteja ulkomaille, vaan ne joutuvat tyytymään kotimaanliikenteen hoitamiseen ja jättämään ulkomaiden lomalennot ulkomaisten yhtiöiden hoidettaviksi.