Venäjä toimittaa Iranille maalitustietoja hyökkäysten tekemiseksi Lähi-idän amerikkalaisjoukkoja vastaan. Tämä on ensimmäinen merkki siitä, että Yhdysvaltojen merkittävä vastustaja osallistuu epäsuorasti sotaan. Asiasta kertoo Washington Post, joka pohjaa tietonsa kolmen tiedustelulähteen kertomaan.
Venäjä on Yhdysvaltojen ydinasepolitiikan kilpailija, jolla on erinomaiset tiedustelukyvyt, lehti alleviivaa.
Sota alkoi lauantaina 28. helmikuuta Yhdysvaltojen ja Israelin yhteisiskuilla Iraniin. Sen jälkeen Venäjä on antanut Iranille tietoja Yhdysvaltain sotilasresurssien, mukaan lukien sotalaivojen ja lentokoneiden, sijainnista. Venäjän Iranille antaman kohdeavun laajuus ei ollut täysin selvä. Iranin armeijan oma kyky paikantaa Yhdysvaltain joukkoja on heikentynyt alle viikon taistelujen alkamisen jälkeen, virkamiehet sanoivat.
Silti Iran on ampunut tuhansia yksisuuntaisia hyökkäysdrooneja ja satoja ohjuksia Yhdysvaltain sotilasasemia, suurlähetystöjä ja siviilejä kohti, vaikka Yhdysvaltojen ja Israelin yhteinen kampanja on osunut yli 2 000 iranilaiseen kohteeseen – mukaan lukien ballistisia ohjusasemia, laivaston resursseja ja maan johtoa.
Keskustiedustelupalvelu CIA ja Pentagon eli puolustusministeriö kieltäytyivät kommentoimasta Washington Postin saamia tietoja. Venäjän Washingtonin-suurlähetystö ei vastannut kommenttipyyntöön ollenkaan.
Venäjällä Kreml on jo aiemmin vaatinut sodan lopettamista ja kutsunut sitä ”provosoimattomaksi aseelliseksi hyökkäykseksi”.
– Iranin hallintoa murskataan täysin, sanoi Valkoisen talon tiedottaja Anna Kelly, joka ei myöskään kommentoinut Venäjän Iranille antamaa apua.
– Heidän ballististen ohjusten iskukykynsä vähenee päivä päivältä, heidän laivastonsa tuhoutuu, heidän tuotantokapasiteettinsa tuhoutuu, ja heidän apurinsa hädin tuskin edes taistelevat vastaan.
Kun puolustusministeri Pete Hegsethilta aiemmin kuluvalla viikolla kysyttiin hänen viestistään Venäjälle ja Kiinalle, jotka ovat Iranin vaikutusvaltaisimpia tukijoita, sanoi Hegseth ettei viestiä ole ja että ne eivät oikeastaan ole tässä mikään tekijä.
Washington Postin tietojen perusteella mikään ei viittaa siihen, että Kiina auttaisi Irania sen taisteluissa vaikka mailla on muuten hyvät välit. Kiinan lähetystö Washington DC:ssa ei vastannut lehden yhteydenottopyyntöihin.
Analyytikoiden mukaan tiedustelutietojen jakaminen sopisi Iranin tekemien iskujen kaavaan, mukaan lukien komento- ja valvontainfrastruktuuri, tutkat ja väliaikaiset rakenteet. Näistä käy esimerkiksi Iranin isku Kuwaitiin, jossa kuusi Yhdysvaltojen sotilasta kuoli.
Myös CIA:n toimipiste Yhdysvaltain suurlähetystössä Riadissa, Saudi-Arabian pääkaupungissa, on joutunut iskun kohteeksi viime päivinä.
– Iran tekee erittäin tarkkoja osumia varhaisen varoituksen tutkilla tai horisontin yläpuolella olevilla tutkilla, sanoi Dara Massicot. Hän toimii Venäjän asevoimien asiantuntijana Carnegie Endowment for International Peace -säätiössä.
– He tekevät tämän hyvin kohdennetusti, tähtäävät komento- ja ohjausrakenteisiin, hän lisäsi.
Iranilla on vain kourallinen sotilaskäyttöön tarkoitettuja satelliitteja eikä omaa satelliittiparvea, mikä tekisi Venäjän paljon kehittyneempien avaruusominaisuuksien tarjoamista kuvista erittäin arvokkaita varsinkin nyt, kun Venäjä on hionut omaa kohdistustaan vuosia kestäneen Ukrainan sodan jälkeen, Massicot sanoi.
Nicole Grajewski, joka tutkii Iranin yhteistyötä Venäjän kanssa Harvard Kennedy Schoolin Belfer Centerissä, sanoi, että Iranin kostoiskut ovat olleet sofistikoituneita. Tämä koskee sekä Iranin iskujen kohteita sekä joissain tapauksissa heidän kykyään kuormittaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten puolustusta.
– He pääsevät ilmapuolustuksen läpi, Grajewski sanoi. Hän huomautti, että Iranin iskujen laatu näyttää parantuneen jopa verrattuna siihen mitä se oli viime kesänä Israelin kanssa käydyssä 12 päivän sodassa.
Venäjän apu kannattaa suhteuttaa tapaan, jolla eri maat ovat suhtautuneet Venäjän vuonna aloittamaan 2022 täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan. Sodan aikana Yhdysvaltojen vastustajat, kuten Iran, Kiina ja Pohjois-Korea, ovat antaneet Venäjälle joko suoraa sotilaallista apua tai muuta aineellista tukea hyökkääjän laajalle puolustusteollisuudelle. Yhdysvallat on antanut Ukrainalle kymmenien miljardien dollarien arvosta sotilastarvikkeita ja jakanut tiedustelutietoja Venäjän asemista parantaakseen puolustautuvan Ukrainan iskujen kohdistamista.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi torstaina X:ssä viestin, että Donald Trumpin hallinto oli pyytänyt apua suojautumiseen Iranin drooneja vastaan ja että he lähettäisivät vastauksena tehtävälle asiantuntijoita.
Iran on ollut yksi Venäjän päätukijoista Ukrainan sodan aikana ja jakanut teknologiaa halpojen hyökkäysdroonien tuottamiseen. Näitä Shahed-lennokkeja on toistuvasti käytetty Ukrainan kaupunkien ilmapuolustuksen ylikuormittamiseen ja länsimaisten torjuntahävittäjien varastojen kuluttamiseen loppuun, jotka on lahjoitettu Ukrainan kaupunkien suojelemiseksi.
– Venäläiset ovat enemmän kuin tietoisia avusta, jota me annamme ukrainalaisille, sanoi yksi Washington Postin lähteistä jotka ovat perehtyneet Venäjän Iranille antamaan maalitustietoon.
– Luulen, että he olivat erittäin tyytyväisiä yrittäessään saada jonkinlaista hyvitystä tai kostoa.
Lähteen mukaan Venäjän kyky kerätä tätä informaatiota ei ole samalla tasolla kuin Yhdysvaltojen, mutta se on silti maailman parhaimmistoa.
Vaikka iskut osuvat nyt yhteen Venäjän lähimmistä kumppaneista, näkee Kreml mahdollisia etuja Iranin ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa. Näitä ovat öljyn hintojen nousu sekä se että akuutti kriisi vie Yhdysvaltojen ja Euroopan huomiota pois Venäjän toimista Ukrainassa. on aiemmin raportoinut, että huolimatta iskusta yhdelle läheisimmistä kumppaneistaan, Kreml näkee mahdollisia etuja pitkittyneessä Yhdysvaltojen ja Iranin välisessä sodassa, mukaan lukien korkeammat öljytulot ja akuutti kriisi, joka vie Amerikan ja Euroopan huomion pois Ukrainan sodasta.
Venäjä on menettänyt runsaan vuoden aikana nyt kolme itseään tukenutta hallintoa tai hallitsijaa. Ensin Syyrian kansannousu vuoden 2024 lopulla ajoi diktaattori Bashar al-Assadin perheineen pakoon Moskovaan. Tammikuussa 2026 Yhdysvallat poisti vallasta ja pidätti Venezuelan presidentin Nicolás Maduron. Iranin ajatollah Ali Khamenei, joka surmattiin heti iskujen aluksi, oli viimeisin.