Valtion velkaantumista tulevaisuudessa hillitsevän velkajarrun neuvotteluiden kerrotaan olevan loppusuoralla.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan parlamentaarinen työryhmä odottaa parhaillaan valtiovarainministeriön tuoreita laskelmia. Eräänä vaihtoehtona on, että malli koskisi budjetin alijäämän alenemista eikä velan määrää. Viikonloppuna neuvotteluita käytiin kokoomuksen, perussuomalaisten, SDP:n ja keskustan välillä.
Aiemmin kerrottiin, että ajatus alijäämän mittaamisesta olisi tullut oppositiopuolueilta. Vasemmistoliiton edustajan työryhmässä toimiva kansanedustaja Hanna Sarkkinen kiistää viestipalvelu X:ssä, että oppositio olisi tehnyt oman ehdotuksensa.
Parlamentaarista työryhmää vetää PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Mahdollinen velkajarru on herättänyt syksyllä runsaasti keskustelua. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas arvioi suomalaisten poliitikoiden tarvitsevan tiukan ohjeistuksen, sillä maan velkasuhde on nousemassa kohti 90 prosenttia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus esitti aiemmin velkajarrua, joka tavoittelisi EU-sääntöäkin tiukempaa eli 40 prosentin velkasuhdetta.
– Se on kova, mutta tarpeellinen tavoite. EU-velkasäännön tarkoitus on estää valtioita velkaantumasta holtittomasti niin, että yksittäisen maan velasta ei tule ongelma muillekin. Toistaiseksi isot maat kuten Ranska ja Italia ovat velkaantuneet rajusti yli sovitun tason. Tähän asti velkojat eivät ole olleet asiasta moksiskaan, mutta asenteet velkaa kohtaan ovat kiristymässä, Emilia Kullas kirjoittaa Iltalehden kolumnissa.
Hänen mukaansa velkajarru on kuin ”lakiin pultattu itsekurin väline”. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut joka tapauksessa tavoitteeseen, joka pitäisi julkisen talouden velan suhteessa bruttokansantuotteeseen korkeintaan 60 prosentissa.
Emilia Kullas muistuttaa Kreikan ajautuneen vakavaan velkakriisiin vuosituhannen alkupuolella. EU-maat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF joutuivat ottamaan ohjat käsiinsä ja asettamaan tiukan kulukurin. Nyt maan talous on paljon paremmassa kunnossa.
– Viime vuonna Kreikka oli yksi kuudesta EU-maasta, joiden budjetti oli ylijäämäinen. Tarinan opetus? Velat on hoidettava, jos haluaa päättää asioistaan itse, Kullas sanoo.
Olemme toimittaneet omat muutosesityksemme lakiehdotukseen. Prosessi jatkuu ja varmaan lähipäivinä näemme mihin parlamentaarisen ryhmän työskentely päätyy.
— Hanna Sarkkinen (@HSarkkinen) October 5, 2025
