Puheenjohtaja Petteri Orpo totesi kokoomuksen puolue- ja eduskuntaryhmän johdon kesäkokouksessa, että kokoomuksella on yksi ainut tavoite: muuttaa Suomen suunta.
– Meillä on paljon haasteita ja Suomi ajelehtii. Meillä on korona, Ukrainan sota, maailmantalous, jossa on merkkejä taantumasta, nousevat korot, korkea inflaatio ja talouskasvu EU:n heikoimpia. Kaikki tämä on päällä ja velka kasvaa, (hallituksen tekemät ja velalla tehdyt) pysyvät menot kasvavat ja työllisyysuudistukset ovat tekemättä, Orpo luetteli tiedotustilaisuudessa Viking Glorylla matkalla Ahvenanmaalle.
Orpo kuitenkin huomautti, että koronakriisin hoitoon sekä maanpuolustukseen otetut resurssit ovat olleet tarpeen ja perusteltuja.
Kokoomusjohtaja totesi, että ”emme odota hallitukselta enää mitään”.
– Rakennamme kokoomuksen vaihtoehtoa (eduskuntavaaleihin). Jos saamme luottamuksen, olemme valmiit johtamaan Suomea. Pitää olla kykyä tehdä päätöksiä, on priorisoitava. Talouskasvu on kokoomuksen politiikan ytimessä ja keskitymme oman vaihtoehtomme esittelyyn.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen totesi, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen budjettiriihi on viimeinen tilaisuus ottaa valtionvelka ja työllisyystavoite haltuun.
Häkkänen muistutti, että nämä kaksi asiaa olivat keskustan kynnyskysymyksiä nykyhallitusta muodostettaessa ja ”ne ovat sulaneet käsiin”.
– Normimenot on rahoitettu velalla. Budjettiriihi on viimeinen tilaisuus tehdä kestävyysvajeen katkaisuohjelma, hän totesi.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen totesi, että ensi vaalikaudella hallituksen on myös luotava uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä linjattava, mikä on roolimme Natossa.
Suomen taloudelliseen tilanteeseen viitaten hän huomautti, että ”miten on täytettävissä Naton vaatimus kahden prosentin BKT-osuuden satsaaminen puolustukseen, kun julkisen talouden näkymä on näin heikko”.
Välikysymys tulossa
Puheenjohtaja Orpo ilmoitti myös, että kokoomus aikoo tehdä välikysymyksen vanhus- ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.
Hän totesi, että hoitajapulan syveneminen ja samanaikaisesti ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyminen ovat johtaneet vanhustenhoidossa yhä vaikeampiin ongelmiin.
Hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin. Jo tällä hetkellä noin 3 000 yksityisen hoivan paikkaa on poissa käytöstä, sillä hoitajia ei ole riittävästi. Hoitajamitoituksen nosto 0,7:ään vaatisi 3 200 uutta hoitajaa.
Orpon mielestä hallituksen olisi harkittava aikalisää, jos hoitajia ei löydy lisää tarvittavaa määrää.
– Jos ei ole vastausta, mistä 3 200 hoitajaa tulee, sitä (hoitajamitoitusta) ei voi toteuttaa, Orpo arvioi.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen lisäsi tilanteen olevan kriittinen ja hoitajapulan vaikutus kertautuu koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hänen mukaansa Tampereelle on haettu hoitajia jopa Filippiineiltä.
LUE MYÖS:
”Hallitukselta vakava virhe” – terveyspalveluiden kriisistä välikysymys
