Suomalaisista 43 prosenttia katsoo, että kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska nämä sijoittavat rahojaan uusiin, työpaikkoja ja uutta teknologiaa luoviin liiketoimiin. Eri mieltä väitteen kanssa on lähes yhtä moni, 42 prosenttia.
Verrattuna vuoden 2019 mittaukseen rikastumisen hyötyjä epäilevien osuus on kasvanut hieman, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n syksyn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 38 prosenttia ajattelee, että kenenkään ei pitäisi antaa rikastua maassamme liikaa, koska rikkailla on liikaa poliittista valtaa ja he uhkaavat demokratiaa.
Kuitenkin hieman suurempi osuus (45 %) ei katso rikkaiden poliittisen vallan uhkaavan demokratiaa. Asenteet jakautuvat vastaajan poliittisen suuntautumisen mukaisesti. Vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajien enemmistöt vastustavat liiallista rikastumista uhkana demokratialle, kun taas oikeistopuolueiden sekä RKP:n ja keskustan äänestäjät torjuvat uhkakuvan.
– Näkemykset rikkaiden muodostamasta uhasta demokratialle saattavat heijastaa uutisvirtaa Yhdysvalloista. Siellä presidentti Donald Trumpin lähipiirissä pyörii erittäin varakkaita henkilöitä, ja osa heistä voi käyttää valtaa poliittiseen keskusteluun myös omistamiensa sosiaalisen median alustojen kautta, toteaa tiedotteessa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Enemmistöä (58 %) suomalaisista ei haittaa, että henkilökohtaiset verotiedot ovat julkisia, mutta kolmannesta (32 %) haittaa. Silti aiempaa useampi (58 %) kokee vuosittaisen verotietojen julkaisemisen turhaksi mediakarnevaaliksi, joka palvelee lähinnä kansalaisten tirkistelynhalua. Eri mieltä on kolme kymmenestä (30 %).
– Suomen talouskasvu on ollut aneemista pitkään, ja tarinat yksittäisten ihmisten rikastumisesta yritystoiminnalla ovat suhteellisen harvassa. Tämä osaltaan selittää sitä, miksi veropäivän mediakarnevaaliin suhtaudutaan kyllästyneesti, mutta samaan aikaan rikkaiden vaikutusvalta muualla maailmassa herättää huolta, Kujanpää kommentoi tuloksia.
Tulokset perustuvat 2038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa).
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.