Verkkouutiset

FSB:n päämaja Moskovassa. LEHTIKUVA / AFP Natalia Kolesnikova

”Vasta jäävuoren huippu” – Näin Venäjä vakoilee Euroopassa

Kun geopoliittiset jännitteet lisääntyvät, vihamielinen tiedustelutoiminta muuttuu tutkijan mukaan yhä laajamittaisemmaksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuore ruotsalaistutkimus on pureutunut Euroopassa vuosina 2010–2021 julkisuuteen tulleisiin soluttautumis- ja sisäpiirivakoilutapauksiin, joita Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) apulaisjohtaja Michael Jonsson luonnehtii pelkäksi jäävuoren huipuksi.

– Päätimme käyttää avoimia lähteitä, lähinnä sanomalehtiartikkeleita, ja keskittyä vain sellaisiin tapauksiin, jotka johtivat tuomioihin oikeudessa. Näin vältettäisiin keskustelu siitä, onko tapauksissa todella kyse vakoilusta vai ei, Jonsson sanoo FOI:n julkaisemassa artikkelissa.

Tutkitulta ajanjaksolta nousee esiin näyttäviä esimerkkejä operaatioista, joiden uskotaan olleen Venäjän tiedustelupalvelujen toteuttamia, kuten Salisburyn myrkkyisku, bulgarialaista asekauppiasta vastaan tehty salamurhayritys ja asevarastojen räjäyttäminen Tšekin tasavallassa.

Tutkimuksesta käykin ilmi, että useimpien Euroopassa todettujen vakoilutapausten takana on juuri Venäjä.

Kolme päätyyppiä

Michael Jonsson ja hänen tutkijakollegansa Jakob Gustafsson jaottelevat vakoilutoimintaan tyypillisesti osallistuvat henkilöt kolmeen klusteriin. Niistä ensimmäinen muodostuu miehistä, joilla on sotilas- tai tiedustelupalvelutausta. Toinen ryhmä koostuu konsulteista, tutkijoista tai valtion virkamiehistä. He identifioivat myös ryhmän pikkurikollisia salakuljettajia, joita oli käytetty vakoojina. Potentiaalisia vakoojia voidaan heidän mukaansa rekrytoida myös itseään ideologisista syistä ”Venäjän ystävinä” pitävien piiristä.

– Arvokkaimpia vakoojia ovat luultavasti ne, joilla on pääsy asevoimia, aseistusta ja puolustuskykyä koskevaan salassa pidettäviin aineistoihin. Vakoojana voi olla kiinnostava myös henkilö, jolla on tietoa uudesta tutkimuksesta, innovaatioista ja uudesta teknologiasta, Jonsson sanoo.

– Nämä ihmiset saattavat olla hieman katkeroituneita uransa suhteen vaikka siksi, että heitä ei ole ylennetty odotetulla tavalla. Heissä on tiettyjä narsistisia piirteitä, ja vakoilijan rooli saa heidät tuntemaan itsensä tärkeiksi ja tarpeellisiksi. Huomasimme, että monilla oli myös ongelmia velkojensa kanssa, hän toteaa.

Vakoojan rekrytointi alkaa yleensä varovaisesti. Vieraan vallan tiedustelu-upseeri pyytää aluksi harmittomia tietoja, jotka olisivat saatavilla avoimistakin lähteistä. Vähitellen vaatimukset kasvavat, ja silloin perääntyminen saattaa jo olla uhkailun ja kiristyksen vuoksi liian myöhäistä.

Ruotsissa toimivien ulkomaisten vakoojien kokonaismäärää on Jonssonin mukaan vaikea arvioida. Hän tyytyy viittaamaan Ruotsin turvallisuuspalvelun Säpon julkistamaan arvioon, että kolmannes Venäjän suurlähetystöjen henkilökunnasta on tyypillisesti tiedustelu-upseereja.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)