Vasemmistoliitto uhkaa erottaa kolme yhdistystä, syynä vaaliloikkaukset

Osa yhdistyksistä on toiminut puoluehallituksen vaatimuksia vastaan.
Vasemmistoliiton vaaliteltta Korson markkinoilla Vantaalla 23. maaliskuuta 2025. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Vasemmistoliiton vaaliteltta Korson markkinoilla Vantaalla 23. maaliskuuta 2025. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Vasemmistoliiton puoluehallitus päätti keskiviikkona 21. toukokuuta jatkotoimenpiteistä alue- ja kuntavaaleissa kilpailevilla listoilla ehdolla olleiden jäsenten osalta. Puolue kertoo asiasta tiedotteessa.

Puolueeseen kuulutaan puolueyhdistysten kautta. Vasemmistoliiton sääntöjen mukaan puoluetta vastaan kilpailevan listan ehdokkaana oleminen on erottamisperuste puolueesta.  Jos puolueyhdistys ei erota jäsentään, voidaan yhdistys erottaa puolueesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Puoluehallitus on aiemmin edellyttänyt puolueyhdistyksiä erottamaan kilpaileville listoille loikanneet jäsenensä. Kolme yhdistystä on jättänyt noudattamatta puoluehallituksen vaatimusta.

Puoluehallitus päätti kokouksessaan keskiviikkona, että puolueyhdistyksille annetaan mahdollisuus selvittää toimintaansa. Puoluehallitus käsittelee yhdistysten selvityksiä kesäkuussa ja päättää tuolloin, erotetaanko yhdistykset puolueesta. Nämä yhdistykset ovat Itä-Turun Vasemmistoliitto, Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistys ja Kaerlan Naiset.

– On todella sääli, että nämä puolueyhdistykset eivät ole ryhtyneet toimiin kilpailevilla listoilla ehdolla olleiden jäsentensä suhteen. Kilpailevalle listalle vaaleissa ehdolle asettuminen on puolueen sääntöjen mukaan yksiselitteisesti kiellettyä. Valtaosassa tapauksia henkilö on jo eronnut puolueesta itse tai erotettu puolueyhdistyksensä toimesta. Tässä on nyt kyse siitä, että puolueen jäseniä kohdellaan sääntöjen suhteen yhdenvertaisesti, ja siksi prosessia joudutaan viemään eteenpäin, puoluesihteeri Anna Mäkipää toteaa tiedotteessa.

Vasemmistoliiton mukaan kilpaileville listoille loikanneiden osalta kyse on enää 12 jäsenestä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Sijaiskärsijäksi joutuu noin 140 näiden yhdistysten jäsentä. He voivat olla yhteydessä vasemmistoliiton jäsenpalveluihin, Mäkipää kertoo.

 

 

Ministerin mukaan päätös leikkaa kovapalkkaisimpien järjestöjohtajien palkkoja selvästi.
Päivi Räsäsen tapausta on verrattu Jussi Halla-ahon tuomioon vuonna 2012. Korkein oikeus kumosi myös tuolloin alempien oikeusasteiden päätökset.
Kansanedustajan mukaan sisäisesti riitainen puolue on ajautunut lopullisesti Kimmo Kiljusen ja Nasima Razmyarin linjalle.
Mainos