Venäjän presidentti Vladimir Putin kiihdyttää Euroopan vastaista operaatiotaan kohti uutta Pearl Harboria, varoittaa Liettuan entinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis Telegraphille.
Viime kuukausina Venäjän hävittäjät ovat loukanneet Viron ilmatilaa ja tuntemattomat droonit lennelleet kriittisten sotilaskohteiden ja lentokenttien yllä. Tämän päälle tulevat kaapelirikot, kyberhyökkäykset, vaalivaikuttaminen ja erilaiset tuhopoltot. Samaan aikaan ministerin mukaan Nato ei ole tehnyt mitään.
Länttä vaivaakin eskalaation pelko.
– Hyväksymmekö todellisuuden, että saatamme olla jo sotatilassa, vai uskommeko yhä hallitsevamme tilannetta? Landsbergis kysyy.
– Sallimme yhä korkeamman tason eskalaatioita ilman oikeita vastauksia.
Pahimmillaan välttely voi johtaa siihen, että lopulta Venäjän eskalaatiota ei voi jättää enää huomiotta. Se johtaisi viimein lännen heräämiseen, mutta hinta olisi kova.
– Jos tämä jatkuu, meidän on odotettava Euroopan Pearl Harboria, Landsbergis tiivistää.
Viimeisin droonien tunkeutuminen Puolan ilmatilaan johti Naton 4. artiklan aktivoimiseen. Kyseisen artiklan mukaan jäsenmaiden on konsultoitava toisiaan, jos jäsenmaan turvallisuus tai itsenäisyys on uhattuna.
Ministerin mukaan vastaavat tapahtumat voivat vielä johtaa 5. artiklan aktivointiin, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäsenmaita vastaan. Se tarkoittaisi avointa sotaa Venäjää vastaan.
Landsbergisin mukaan Naton olisi pitänyt reagoida vahvemmin jo vuonna 2022, kun Venäjän täysmittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi.
– Juuri tämän takia Venäjä leikkii sillä [4. artiklalla] ja testaa sitä. Putin ymmärtää nyt, että 20 droonia Puolaan tarkoittaa 4. artiklaa, 12 minuuttia Viron ilmatilassa ei edelleenkään tarkoita 5. artiklaa. Hän jatkaa tuon rajan etsimistä, Landsbergis tuskailee.
Ministerin mukaan Naton tulisikin strategisen kommunikaation sijaan turvautua strategisiin toimiin. Jos ilmatilanloukkaukset jatkuvat, Ukrainalle voitaisiin esimerkiksi antaa risteilyohjuksia, joiden kantama ulottuisi Moskovaan asti.
Tähän mennessä Venäjän toimet ovat Landsbergisistä paljastaneet, että Euroopassa ja Natossa ei ole yhteistä tilannekuvaa uhasta. Käytännössä se tarkoittaa, etteivät jäsenmaat tiedä, millainen tilanne johtaisi 5. artiklan aktivointiin.
Euroopassa eletäänkin geopoliittista päivää murmelina.
– Sen sijaan, että kysymme, otammeko riskin kolmannen maailmansodan käynnistämisestä, kysymys on, otammeko riskin sen pysäyttämiseksi? Landsbergis kysyy.
