Varoitus tehohoidosta: Pitkään kriisiin ei ole valmiutta

Asiantuntijat kehottavat luomaan 70 uutta tehohoitopaikkaa kantokyvyn turvaamiseksi.
Teho-osasto Seinäjoen keskussairaalassa. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Teho-osasto Seinäjoen keskussairaalassa. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Tehohoitostrategiaa valmistellut asiantuntijatyöryhmä ehdottaa, että Suomen sairaaloissa varaudutaan poikkeustilanteisiin neliportaisella kantokyvyn turvaamisen ja vahvistamisen suunnitelmalla.

Vähintään perustasoista tehohoitoa tai tehovalvontahoitoa toteutetaan nyt 30 osastolla. Käytettävissä on yhteensä noin 300 aikuisten teho- ja tehovalvontahoitoon soveltuvaa potilaspaikkaa, joihin on olemassa ainakin laskennallinen henkilöstövoimavara.

Työryhmä ehdottaa, että tehohoitotyöhön koulutettaisiin noin 300 lisähoitajaa, jotta teho-osastot selviäisivät poikkeustilanteissa normaalia suuremmasta potilasmäärästä.

Työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Stepani Bendel sanoo Ylelle, ettei kotimainen tehohoito ole varautunut pitkäkestoiseen kriisiin.

Järjestelmä toimii hyvin suuronnettomuuksien kaltaisissa nopeissa kriisitilanteissa, mutta pitkään kestävä poikkeustila venyttää voimavaroja äärimmilleen. Haasteena on ollut muun muassa sairaaloiden välisen tehohoitoyhteistyön puute.

Tehohoitopaikkojen lisääminen noin 70:llä koskisi Bendelin mukaan todennäköisesti suurimpia keskussairaaloita. Tehohoitajien koulutus olisi aloitettava pikaisesti.

Tyypillisesti kohtaus iskee ukkovarpaan tyveen.
Suomessa tietosuojarikokset vanhenevat kahdessa vuodessa, mikä on oikeusoppinen mukaan liian lyhyt aika.
Laajan tutkimuksen mukaan alkoholille ei ole syöpäriskin kannalta selvää turvallista rajaa.
Mainos