Naisten terveyteen liittyvään tutkimukseen tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota, sanovat kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok./EPP).
Naiset ovat aliedustettuina kliinisissä tutkimuksissa. Sen vuoksi miehen keho nähdään lääketieteessä edelleen monin paikoin standardina, johon diagnoosit ja lääkekehitys pohjautuvat.
Sukupuolten välisiä eroja oireissa, sairauksissa ja hoitovasteissa ei parlamentaarikkojen mukaan huomioida riittävästi.
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin tänään keskiviikkona naisten terveyttä ja sukupuolten välistä terveyteen liittyvää epätasa-arvoa koskeva mietintö, joka vaatii Euroopan komissiota esittämään naisten terveydelle omistetun strategian. Myös EU:n sukupuolten tasa-arvostrategia vuosille 2026–2030 nostaa naisten terveyden yhdeksi unionin tärkeimmistä tasa-arvotavoitteista.
– Euroopan tasolla olemme vihdoin alkaneet kiinnittää huomiota naisten terveyden ja tutkimuksen edistämisen tärkeyteen. Suomella olisi nyt mahdollisuus ottaa johtava rooli tässä tutkimusteemassa ja innovaatioiden edistäjänä käynnistämällä eurooppalaisen naisten terveyden tutkimusverkoston rakentaminen, Pietikäinen sanoo tiedotteessa.
Tutkimusverkosto yhdistäisi tutkimusta, terveysdataa, kliinisiä tutkimuksia, yrityksiä ja potilaiden näkökulmaa eurooppalaisessa yhteistyössä sekä vauhdittaisi uusien diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehittämistä.
– Suomella on vahva tutkimusosaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja maine tasa-arvon edistäjänä. Meillä on mahdollisuus profiloitua maana, joka yhdistää tutkimuksen ja innovaatiot konkreettisiksi ratkaisuiksi naisten terveyteen. Ensimmäinen askel olisi tuoda Euroopan parhaat tutkijat, sairaalat, ja potilasjärjestöt verkostoksi saman pöydän ääreen.
Keto-Huovisen mukaan Suomen vahvuuksiin lukeutuvat terveys- ja biopankkidata sekä vahva terveysteknologian osaaminen.
– Investoimalla naisten terveyden tutkimukseen emme ainoastaan korjaa historiallista epätasa-arvoa, vaan luomme myös uutta kasvua ja innovaatioita Suomen tutkimus- ja kehityskentälle, hän sanoo.
Euroopan parlamentin tämän viikon mietintö nostaa esiin tarpeen vahvistaa naisten terveyden tutkimusta ja parantaa terveydenhuollon käytäntöjä. Sukupuolikohtaiset sairaudet, jotka ilmenevät joko pelkästään tai valtaosin naisilla, jäävät yhä systemaattisesti diagnosoimatta. Naisten terveyden ohittamisen ja hoitamattomien sairauksien hinnan arvioidaan EU:ssa olevan miljardeja euroja vuosittain.
Tarve konkreettisille toimille tunnistetaan myös kotimaisessa päätöksenteossa, ja Suomessa onkin laitettu alulle kansallisen naisten terveysstrategian valmistelu.
– Tasa-arvoinen terveydenhuolto ei toteudu pelkillä puheilla, vaan se vaatii määrätietoisia tekoja niin kansallisesti kuin EU-tasollakin. Naisten terveydellä on merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan kestävyyteen, työelämään ja talouteen. On kaikkien etu, että naisten terveydenhoitoon liittyvät puutteet korjataan ja tutkimustieto saadaan nopeasti osaksi jokapäiväisiä hoitokäytäntöjä, Keto-Huovinen sanoo.